› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 28 29 30 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.8.2017, 13:21

    Ainakin Visakallon kuusikossa Hartolassa oli harvennuspoistuma 200 m3 (en tiedä jakaumaa tukki/kuitu) ja päätehakkuuta odotti vähintään 500 tukkimottia plus 50 kuitua, yhteensä 200 + 550 = 750. Tulos voisi olla esim. harvennukset: kuitu 150 x 10 plus tukki 50 x 45 (1500 + 2250) ja päätehakkuu: kuitu 50 x 15 plus tukki 500 x 55 (750 + 27500) eli yhteensä vähintään 32000 euroa. Todellisuudessa päätehakkuusta yksinään kertynee tuon verran plus harvennustulot päälle. No oli rehevämpi pohja, mutta esimerkki siitä mihin voi päästä.

    Gla 29.8.2017, 13:22

    Näätä: ”NNA-laskentaa on palstalla kritisoitu sen vuoksi, että tulevaisuuden tuloja ja menoja ei voida tarkasti arvioida. Miten sinä sitten pystyt arvioimaan, minkälaisen hinnan leimikostasi saat tulevaisuudessa?”

    Tietenkin tulojen ja menojen arviointi on vain arviointia, joka menee enemmän tai vähemmän pieleen. Itse laskennassa ei minusta ole mitään keskusteltavaa. Matematiikka on sikäli helppoa (vaikkei sitä koulutodistuksestani huomaakaan), että vaihtoehtoja ei ole. Siksi kiinnostavaa on se, millä tavoin metsä kasvaa ja mitä eri menetelmät vaikuttaa kasvun eli ajan, määrän ja laadun lisäksi hoitotarpeeseen ja korjuun kustannuksiin eli puun hintaan. Ilman tätä tietoa tai oikeastaan hyvää olettamusta voi laskea vaikka maailman tappiin, mutta tekee turhaa työtä. Uudistamismenetelmä on tämän asian keskiössä, koska se vaikuttaa ratkaisevasti kiertoaikaan, puuston määrään, puulajivalikoimaan, raivaustarpeeseen ja puuston laatuun. Paljolti noiden perusteella muodostuu myös korjuukustannukset.

    Jään odottelemaan Riikilän kommenttiin vastinetta Näädältä ja Reimalta.

    Näätä 29.8.2017, 13:51

    Mikko Riikilä, puuntuotannon maksimointi itse asiassa tarkoittaa sitä ettei metsää koskaan hakattaisi. Sitä tuskin metsäteollisuus tai suurin osa metsänomistajista haluaa tai tavoittelee. Tarkoitan puuntuotannon maksimoisella kustannuksista piittaamatta sitä, että metsänomistaja ohjataan uusimaan metsä tavalla, joka itse asiassa on hänelle kannattamaton.

    Jos puhutaan vaikka taimikon perustamisesta istuttamalla, miksi usein suosituksissa ja jopa joissain metsänomistamista käsittelevissä kirjoissa laskelmat loppuvat niihin laskentakorkoihin, joilla saadaan vielä positiivinen paljaan maan arvo? Onhan joissakin aihetta käsittelevässä kirjassa myös suoraan sanottu, että pohjoisessa karummissa oloissa ei ole tarpeen vaatia samanlaista tuottoa metsäsijoitukselle. Miksi metsänomistajalle ei voida kertoa, että jos haluat > 4 % tuoton, et tule useimmissa tapauksissa sitä saamaan näillä lähtötiedoilla istuttamalla taimikon vaan sijoita rahasi johonkin muualle?  Ei se lakikaan taida antaa metsänomistajan tehdä omaisuudellaan mitä haluaa (=uudistamisvelvoite)?

    Onneksi metsäekonomian osalta on nyt alettu keskustella paljon laajemmin kannattavasta toiminnasta. Onhan myös lakiasioissa menty huomattavasti eteenpäin. Vielä kuitenkin on matkaa siihen, että yksityiset metsänomistajat näkevät metsänsä samanlaisena sijoituksena kuin arvopaperit tai sijoitusasunnot.

    Planter 29.8.2017, 14:14

    ”Puuntuotannon maksimointi tarkoittaisi kiertoaikojen pidentämistä ja entistä varovaisempaa metsien harventamista.”

    Itse ajattelin juuri päinvastoin. Ymmärrän ”puuntuotannolla” metsästä ulos otettavaa puuta, teollisuuden raaka-ainetta.  Sehän on se tuote jota tuotamme. Jos pidennämme kiertoaikaa ja teemme varomaisemmin hakkuita puustopääoma (raaka-ainevarasto) kasvaa, mutta ”puutehtaamme” tuotanto pienenee.

    Metsuri motokuski 29.8.2017, 14:25

    Tässä taitaa mennä nyt termistöt sekaisin. Puumäärän maksimointi voisi olla ettei metsiä hakata vaan annetaan kasvaa ”tappiin” saakka. Itse näen puuntuotannon maksimoinnin samalla tavalla kuin planter. Ehkä tarvitsemme jonkinlaista tarkennusta termistöön.

    A.Jalkanen 29.8.2017, 14:30

    Puuntuotanto (ja hiilen sidonta) maksimoituu silloin, kun kasvupaikan puuntuotantokyky käytetään maksimaalisesti hyväksi. Kun harvennushakkuin kasvu kohdistetaan harvempiin puihin ja päätehakataan nuorempana, tuotanto ei enää maksimoidu. Esimerkiksi varttunut kuusikko kasvaa vielä välillä 60-100 vuotta paljon kuutioita, jos siinä on latvus kunnossa. On hyvä pitää erillään puusta saadun tilin maksimointi ja tuotetun biomassan maksimointi.

    Metsuri motokuski 29.8.2017, 14:36

    No niimpä. Monet meistä puhuu tili maksimoinnista ja toiset päästöihin liittyvistä hiilen sidonnasta. Eli ihan eri asiaa tarkoitamme mutta samoja termejä käytämme.  Ei ole ihme jos mielipiteet vähän hajoaa.

    MaalaisSeppo 29.8.2017, 15:09

    Mistä löytyy paljasta metsämaata, jonka arvo on nolla tai peräti negatiivinen?

    wanhajätkä 29.8.2017, 15:30

    On käsitetty ihan väärin koko juttu. Otsikkohan on ”Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta”. Ei sitä kai pidäkkään niin todesta ottaa. Pojat opettellee laskemaan ja haastaa toisiaan.

    Näätä 29.8.2017, 15:48

    MaalaisSeppo: ”Mistä löytyy paljasta metsämaata, jonka arvo on nolla tai peräti negatiivinen?”

    Nyt viimeinkin selvisi, että sinulla ei ole tarkoitustaan keskustella asiasta vaan häiritä keskustelua. Tai jos tosissasi kysyt niin en tiedä mistä löydän niin paksua ratakiskoa väännettäväksi, että saisin paremmin selitettyä mikä ero on paljaan maan arvolla ja maapohjan hinnalla.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 28 29 30 … 35 36 37