› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 27 28 29 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • wanhajätkä 28.8.2017, 21:16

    Niin ….ajatuksilla jotka ei perustu yhtään käytännön metsänhoitoon käytännössä. Miten sitä lokaa heitetään. Kai vissiin keskustelemalla, inttämällä vastaan…

    Metsät tahtoo olla maaseudulla ja sitä maalaisjärkeäkin voi käyttää kun metsästä puhutaan….ei vissiin täällä netissä

    jees h-valta 28.8.2017, 22:30

    Tuosta kyllä enemmän kuin samaa mieltä wanhajätkän kaas, olen myös koittanut sen maalaisjärjen perään huudella silloin tällöin. Mutta hienonpierut koulukunnat näistä paljon viis veisaa. Pienviljelijän poikana on joskun nähnyt kuinka ankeastakin se leipä on revitty. Ei siinä ole matikan perään kyselty. Olen itekkin talviaamuna hevosreessä jo melko pienenä ollut mukana lähtemässsä korpeen savotalle. Ja ne ei olleet mitään lyhykäisiä trykejä.

    Gla 29.8.2017, 05:42

    Näätä: ”Reima Ranta, vaikka saatkin lokaa niskaasi, muista että yksikin vaihtoehtoisilla ajatuksilla varustettu uusi metsänomistaja on sen arvoista!”

    Loan niskaan saamisen arvoista? Minä olen saanut Reimalta monenlaista, aina henkilökohtaisuuksiinkin menevää kommenttia, mm. viittauksia Pohjois-Koreaan. Ehkä sekin on jonkin arvoista, en vain vielä ole tiedä minkä.

    Reima ei mielellään vastaa kysymyksiin, mutta vastaatko sinä. Mitä tarkoitat kommentillasi? Oletko sitä mieltä, että suomalaisessa metsätaloudessa tuotetaan vuonna 2017 puuta sen määrää maksimoimalla ja kustannuksista välittämättä? Ja että tuloksen huomiointi kasvatusketjun valinnassa on jokin vaihtoehtoinen marginaali-ilmiö? Entä oletko aivan varma, että NNA-laskelmien perusteella edullisempiin menetelmiin päätyvät tekevät parempaa tulosta kuin kalliimpia menetelmiä käyttävät? Jos olet, minua kiinnostaa tietää mistä olet tuon tiedon saanut. Jos et ole, on syytä keskittyä NNA-laskennan sijaan siihen, miten puu eri kasvatustavoilla kasvaa ja millaisesta leimikosta saa minkäkinlaisen hinnan.

    hatelo 29.8.2017, 06:56

    Kärkkäisen Matin kirjassa on erinomainen tarina laskutaidottomasta isoisästä ja hänen valinnoistaan. Se herättää ajatuksia, tulevasta kun ei ikinä tiedä.

    harrastelija 29.8.2017, 07:28

    En jaksanut lukea kaikkia 28 sivun vuodatuksia (miten voikin kiinnostaa älytön inttäminen joitakin)? Mutta lyhyesti ilman exakteja lähtötietoja ja 70 vuoden päässä olevia puun hintoja (kuka meistä on silloin enää myymässä)?

    Korkoa korolle taimikon uudistamisen erotus; 1 120 € – 100 € /ha = 1 020 €/ha. Taulikon mukaan se antaa korkoa korolle 3 %:lla 70 v. n. 8 000 €!

    Jos istutettu taimikko antaa 20 % paremman kasvun, niin lähtötiedon mukaan luonnon taimikko 5 m3 /ha/v antaa 350 3 ja istutettu 420 m3. Jos otetaan keskihinnaksi kuutiolle 30 €, niin kasvueroksi loppuhinnassa tulee 2 100 €.

    Lopputulos luonnon taimikon hyväksi tulee 8 000 – 2 100 = 5 900 €! Koska puun myyntitulo on 10 500 €, niin ”voitto”-% on n. 56 %.

    Jos kaikkien hoitöiden kustannukset ja harvennnuksien puun myynneistä lasketaan korkoa korolle, niin saadaan tarkempia lukuja – suuntaus on kumminkin aika selvä luonnon taimittumisen puolella.

    Näätä 29.8.2017, 08:23

    Gla: ”Jos et ole, on syytä keskittyä NNA-laskennan sijaan siihen, miten puu eri kasvatustavoilla kasvaa ja millaisesta leimikosta saa minkäkinlaisen hinnan.”

    NNA-laskentaa on palstalla kritisoitu sen vuoksi, että tulevaisuuden tuloja ja menoja ei voida tarkasti arvioida. Miten sinä sitten pystyt arvioimaan, minkälaisen hinnan leimikostasi saat tulevaisuudessa?

    Olen pyytänyt niitä, ketkä NNA-laskennan tyrmää, esittämään vaihtoehtoisen ratkaisun selvittää investoinnin kannattavuus. En ole sellaista esitystä nähnyt. On vedottu maalaisjärkeen tai harjaantuneeseen kokemukseen. Jokainen joka on ollut tekemässä yritysmaailmassa investointeja tietää, että edellä mainituilla syillä ei investointeja tehdä. Metsäsijoittaminen on yritys-/sijoitustoimintaa ainakin niille, jotka pyrkivät elämään metsästä saaduilla tuloilla. Maalaisjärki on hyvästä, mutta se ei yksistään riitä.

    En tietenkään voi taata, että NNA-laskentaa käyttämällä metsänomistaja aina saa paremman tuloksen aikaiseksi. Voihan investoinnin aikana esimerkiksi puun hinta kohota valtavasti, jolloin puuntuotannon maksimoiminen olisikin ollut järkevämpää. Jos siitä ei ole etukäteen ollut varmaa tietoa, puhutaan tällöin onnekkaasta sattumasta. Jos minä tietäisin seuraavan lotto-arvonnan numerot, en tietenkään pohtisi, että ostanko lottokupongin vai en.

     

    Gla: ”Oletko sitä mieltä, että suomalaisessa metsätaloudessa tuotetaan vuonna 2017 puuta sen määrää maksimoimalla ja kustannuksista välittämättä?”

    Suurelta osin kyllä.

    wanhajätkä 29.8.2017, 08:47

    Olosuhteet omalla palstalla tuee tutuksi jo ensimmäisten pienten uudistusalojen myötä. Kierto on niin nopeaa että jo viidessä vuodessa ja viidessä uudistamisessa ollaan jo kansakoulu käyty ja ollaan jo rippikouluiässä. Kokemusperäistä tietoa on tullut jos on käyttänyt erillaisia variaatioita vaikka hehtaarin uudistusaloista. Ei se kaada ku luudanpäältä lattialle jos yks hehtaari teetättää…ei teetätä toista kertaa.  Vähemmän se on lottoamista kuin excel oletusarvoineen. Metsä kun ei oleta vaan se näyttää.

    Mikroilmastokin vaikuttaa todella paljon ainakin täällä pohjoisempana. On aivan eri asia onko palsta etelä vai pohjoispuolella vaaraa.

    Hyväksyn teorian suuntaa antavana jos vertaillaan yhden palstan yhden kuvion olosuhteita. Se vaatii kyllä jo sitten tukijan tietämystä ottaa kaikki tekijät huomioon. Silti jää luonnon oikut huomioimatta ja matikka uikin rysään

    Mikko Riikilä 29.8.2017, 11:29

    Oheisessa ketjussa on pohdittu suomalaisen puuntuotannon taloudellisia perusteita.

    Keskustelussa on toistuvasti tuotu esiin käsitys, että Suomen metsätalouden tavoitteena olisi puuntuotannon maksimointi. Tämä on, sanoisinko rohkea yleistys.

    On varmasti metsänomistajia, jotka pyrkivät maksimoimaan puuntuotantoa, mutta metsänhoidon suosituksista tai varsinkaan metsälaista ei löydy perusteita tällaiseen väittämään.

    Vuonna 2006 julkaistuja Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia valmisteltaessa metsätalouden taloudellisen kannattavuuden ja puuntuotanto optimointi oli korostetusti esillä. Suosituksia valmistelivat metsäekonomisti Olli Tahvosen ja puuntuotannon professori Jari Hynysen johtamat työryhmät.

    Työryhmien ehdotusten perusteella laadittiin toimenpidesuosituksia, jotka toteuttaisivat erilaisia, metsätaloudelle asettuja pääoman tuottotavoitteita.

    Metsänhoidon suosituksista ei siis löydy pyrkimystä puuntuotannon maksimoimiseen. Uusin metsälaki on tässä mielessä vielä paljon sallivampi.

    Puuntuotannon maksimointi tarkoittaisi kiertoaikojen pidentämistä ja entistä varovaisempaa metsien harventamista. Nykyiset suositukset, lainsäädäntö, saati metsätalouden käytännöt eivät sisällä mainittuja tavoitteita.

    Riikilän Mikko

    A.Jalkanen 29.8.2017, 12:35

    Hyvä täsmennys Mikolta. Metsänhoitosuosituksissa taloudelliset näkökohdat on huomioitu ja metsäsuunnittelussakin ne voidaan huomioida asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tämän lisäksi voi tehdä omia tarkempia laskelmia. Taloudellisen tuloksen maksimointiin voi pyrkiä joko minimoimalla uudistamiskulut ja/tai lisäämällä harvennusten voimakkuutta ja lyhentämällä kiertoaikaa.

    Tässä yhdistyy nyt mielenkiintoisesti puuntuotannon maksimointi ja ajankohtainen kuuma asia, eli hiilen sidonnan maksimointi, johon voidaan pyrkiä juuri noilla Mikon mainitsemilla keinoilla. Metsänomistajalla ei ole siihen kannustinta, ellei sitä aleta ilmastopoliittisista syistä tukea.

    Timppa 29.8.2017, 13:06

    Mitähän Harrastelija# harrastaa?  Minä sain kasvatuskuusikon tuotoksi: eh 50×10=500, 2.h 80×25=2000 ja päätehakkuu 350×52=18200.  Siis yhteensä 480 m3 a 43,1=20700.  Muuttuu kummasti.  Luonnon taimikkoja jouduttanee lisäksi perkaamaan useammin.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 27 28 29 … 35 36 37