A. Jalkanen: ”Valitettavasti kehitys on menossa juuri päinvastaiseen suuntaan eli metsäsuunnitelmien kattavuus alenee ja yhä useampi jättäytyy pelkän metsävaratiedon varaan (metsään.fi).”

En minä mitään metsäsuunnitelmia kaipaa. Metsään.fi -palvelu on askel oikeaan suuntaan. Metsäalallakin digitalisaatio tulee aiheuttamaan valtavia muutoksia arvoketjuun ja toimintamalleihin. Metsään ei tulevaisuudessa lähetetä enää henkilöä katsomaan, paljonko siellä on puuta, paljonko se kasvaa, vaatiko kohde raivausta. Kaikki tieto tulee olemaan avointa ja ajan tasalla. Nythän metsänhoitoyhdistys veloittaa tuosta tiedosta.  Mistä se leipä sitten metsänhoitoyhdistykselle voisi tulla, on se tiedon analysointi niille ketkä eivät itse osaa tai ehdi sitä tekemään. Yleensä kun markkinoilla on tapahtumassa muutoksia, voittajia ovat ne, jotka sitä muutosta tekevät eivät ne jotka seuraa vierestä ja pahimmillaan vastustavat.

Planter:Istutuksen laatu on paljon parempi, kun sen tekee itse. / Jos teettää vieraalla, pitää varautua ainakin 10% taimien kuolemiseen ensimmäisenä vuonna.

No empä sanois noinkaan. Tuossa naapurin ukko istutti itse ja kaikki taimet ovat laikkujen pohjilla.Halpaa varmaan kyllä mutta kuolleisuus voi olla melkoinen ensi keväänä.

Meillä on tuo mätästys samoissa hinnoissa ja istutustyö on 0,15 senttiä + alv. Taimet ovat 2 – vuotisina noin 0.22 senttiä / kpl + alv. Itse suosin kyllä noita kaksi vuotisia. On ne yksi vuotiset vielä niin rimpuloita.

Istutustyön voi tehdä Hyvin, – huonosti,- tai hyvin huonosti. periaatteessa on niin, että ammattilainen istuttaa vain hyvin ja nopeasti. Toki taimien laatu / varastointi ja käsittely myös vaikuttaa. Jos joku onneton tumpelo kuljettaa taimia ämpärissä ja siitä istuttelee, niin ei voi odottaa sellaiselta tyypiltä hyvää työn jälkeä.

Sen verran kysyn Näädältä ja RR:ltäkin, että miksiköhän suuret toimijat, kuten metsäyhtiöt, vakuutusyhtiöt, kunnat, seurakunnat, jne ovat koko ajan tähän asti ja edelleenkin harjoittaneet varsin perinteistä metsänhoitoa, jopa yleensä paljon perinteisempääkin kuin yksityiset?  Vaivaako näitä suuria toimijoita kollektiivinen laskutaidon puute?

Puukin luvut edellä kuvaavat kuusta. Kuusen uudistamistapana ei yleensä käytetä kylvöä eikä juuri luontaistakaan. Em. raportissa kuusen uudistamisalasta 94 % oli istutettu, 3 % kylvetty ja loput 3 % uudistettu luontaisesti. Siksi kannattaakin katsoa myös, miten männyn uudistaminen sujui.

Em. raportista, luku 5.2 Männyn uudistaminen. ”Hyviä, asetetun tavoitteen täyttäviä uudistamistuloksia oli istutuksissa 55 %, kun männyn kylvössä hyviä tuloksia oli 45 % ja luontaisessa uudistamisessa 34 %. Istutuksissa ja kylvöissä epäonnistuneita kohteita oli 7 – 8 %, kun luontaisen uudistamisen kohteista 18 % luokiteltiin kokonaan epäonnistuneeksi (kuva 11). Epäonnistumisen riski (heikkojen ja täysin epäonnistuneiden kohteiden yhteenlaskettu osuus) oli istutuksissa 20 %, kylvössä 28 % ja luontaisessa uudistamisessa 44 %.”

Tästä nähdään, että mitä enemmän rahaa uudistamiseen sijoittaa, sitä parempi tulos. Tämä yleisperiaate on näkynyt myös VMI-tuloksissa.