Planter: ”Mätästys ja kuusen istutus 1600 kpl/ha. Investointiin lähti lompakosta paperirahaa 474€/ha.”

Saitko kuittia? 🙂 Kunpa keskustelupalstalla toimisivat yksityisviestin lähettäminen, niin pyytäisin urakoitsijan tietoja. Julkinen mainostaminen taitaa olla kielletty.

Mhy:n toiminnan kehittäminen on hallituksen vastuulla. Näätä kysyy hyvän kysymyksen, kuka tarjoaa mhy:ssä asiantuntijuutta? Pohjalla on tietenkin metsäalan koulutus ja siitä eteenpäin työnantajan antama täydennyskoulutus. Taloudellisen metsänkasvatuksen saralla on varmasti tekemistä. Jk-menetelmä on hyvä lisä menetelmäpalettiin ja siitä annetaan koulutusta asiantuntijoille.

A. Jalkanen: ”Olisiko Näädän mielestä siis tehtävä NNA-laskelma joka kerta uudistamista mietittäessä? Olisiko tämä mielestäsi palvelu jota mhy:n pitäisi tarjota? Vai riittäisikö sittenkin useimmissa tapauksissa, että keskustellaan metsänomistajan kanssa hänen tavoitteistaan ja valitaan yhdessä paras toimintatapa.”

Ensinhän on selvitettävä asiakkaan intressi. Jos asiakas tahtoo hoitaa metsiään puhtaasti taloudellisin intressein niin ilman muuta tällöin asiakkaalle tarvitaan kannattavuuslaskelma. Kyse ei ole pelkästään taimikon perustamisesta vaan kaikesta toiminnasta. Miten voi jutella maanomistajan kanssa ja ehdottaa hänelle ratkaisuja jos niiden taustalla ei ole kannattavuuslaskelma? Koska metsänhoitoyhdistyksellä pitäisi olla aika hyvin tiedossa alueellinen kustannustaso niin kulujen ja puun hinnan osalta sekä myös jokin arvio keskimääräisestä puun kasvunopeudesta. Sitten voitaisiin yhdessä asiakkaan ja metsäasiantuntijan kanssa arvioida, että halutaanko maltillinen vai rohkea ennuste hintojen kehityksestä. Varmasti myös on kerätty alueellisesti tietoa, että kuinka paljon esimerkiksi taimikoita on tuhoutunut ja jouduttu täydentämään, paljonko tiekustannukset ovat jne. Lähtötiedot laskelmaan ovat pitkälti olemassa, kyse on vaan siitä halutaanko toimintamallia muuttaa.

Riskinä on, että jatkossa joudutaan myöntämään, että perinteiset metsäpuolen investoinnit nykyohjein eivät olekaan aina kannattavia. Se on suuri muutos ja varmaan kynnyskin, mutta on kysyttävä kenen etua halutaan ajaa. Maailma muuttuu, metsän omistaminenkin on muuttumassa enemmän ja enemmän ammattimaiseksi sijoitustoiminnaksi. Näin on käynyt jo asuntomarkkinoilla, näin käy metsässäkin. Jos muutokseen ei olla valmiita, ennustan, että esimerkiksi pienet asiantuntijayhtiöt vievät markkinaa metsänhoitoyhdistykseltä ja OTSO:lta.

Tiedän, että metsänhoitoalan henkilöt saavat metsäalan koulutuksen ja varmaan pitävät yllä opittuaan kurssein ja koulutuksin. He tietävät metsänhoidon teknisen puolen, mutta onko metsäekonomian tuntemus riittävää? Mielestäni ei ole. Olen  yrittänyt saada keskustelua aikaiseksi metsäalan henkilöiden kanssa suhteellisesta arvokasvusta, tuottoarvolaskelmasta, luontaisen uudistamisen mahdollisuudesta, yläharvennuksesta, jatkuvasta kasvatuksesta jne.

Metsäalalla on edelleen vallalla edelleen käsitys, että metsästä näkee kaiken, mitä sille pitää tehdä ja vain metsä on varallisuutta. Ehdotetaan päätehakkuuta, kohteen suhteellisesta arvokasvusta ei puhuta mitään. Täytyyhän metsänomistajan tietää, minkälaisella korolla hänen varansa ovat kiinni ko. hakkuukohteessa.

Metsään .fi  palvelussahan on myös ehdotus toimenpiteistä, eli jonkinlainen metsäsuunnitelma. Jo vuosia sitten ehdotin heille, että laittakaa nyt edes suhteellinen arvokasvu näkyviin kun hakkuita ehdotatte.

On AJ todella huolestuttavaa, jos alan tutkijatkaan eivät ole kartalla asiassa. Tapioko tätä sinunkin kirjoitteluasi tukee.

Kuten Puuki toteaa, verkkopalvelu on kehitysvaiheessa. Eri aineistoista saadaan irti vaikka mitä laskelmia kunhan perusta eli metsävaratieto ja kasvumallit ovat kunnolla rakennetut. Kannattaa esittää kehitysehdotuksia sekä täällä että muualla. En ole ns. alan tutkija joten en osaa ottaa kantaa heidän kartalla oloonsa. Minua ei tue (taloudellisesti) kukaan; teen sekä tätä kirjoittelua että tutkimusta täysin pro bono -pohjalta!