Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Gla

    AJ: ”Minulle on riittänyt se laskelma, mitä metsäsuunnitelmassa on. Jos se on tehty hyvin, siinä on otettu huomioon asiakkaan korkotavoite ja metsänhoitosuositukset sekä ns. hyötyfunktio, eli mitä hyötyjä asiakas painottaa.”

    Minä en edes tiedä, mitä korkoa niissä käytetään. Yhteenkään näkemääni suunnitelmaan ei korkoa ole merkitty.

    A.Jalkanen

    Pukkalan kirjoituksista tuo vuonna 2014 julkaistu on yleistajuinen, suosittelen! 2012 esitys kertoo riskien huomioimisesta metsäsuunnittelussa. Viesti on aika selkeä: uudistamishakkuuta kannattaa välttää ja tehdä mieluummin yläharvennuksia jos mahdollista; 15-20 cm kokoiset puut tuottavat parhaiten arvokasvua; mitä suurempi korkokanta, sitä lyhyempi kiertoaika. Kirjoitus antaa eväitä myös jaksolliselle kasvattajalle.

    Apli

    Nykymailma muuttuu niin nopeasti että jos ostat 100000e palstan voi sen arvo olla 10v päästä 100e, riittää kun esim EU:ssa tehdään pari päätöstä. Tulevaisuuden suunnittelu myös metsäalalla on hankalaa, pitää elää hetkessä, ja osata myös nauttia siitä.

    Näätä

    MaalaisSeppo: ”Ennen sijoitustoimia kannattaa selvittää perusasiat, kuten verotus. Sitten vasta kannattavuuslaskelmiin. Ellei verotusasioita hallitse, kannattaa sijoitustoiminta unohtaa.”

    Myönnän, että en hallitse vero-optimointia lain sallimissa puitteissa niin hyvin, että 1200 euron investoinnista saisin verottajalta takaisin 600 euroa. Moni varmasti odottaa kieli pitkällä sinulta vinkkejä miten tuo onnistuu.

    Koska ketjun otsikko on laskuharjoitus, niin tässä onkin oiva pähkinä. Sijoittaja investoi yhden hehtaarin uudistamiseen 1200 euroa. Muita vähennyksiä tai pääomatuloja ei ole. Kuinka paljon verottaja ”palkitsee” sijoittajaa alijäämähyvityksellä? Nimimerkit MaalaisSeppo ja Timppa antoivat jo oman vastauksen. Kumpi on oikeassa, vai onko kumpikaan?

    Näätä

    A. Jalkanen, satuin huomaamaan, että olet erään metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. Minulla ei ole sinällään mitään sinun näkemyksiäsi vastaan, mutta sopiiko kysyä, että edustatko ja ajatko vastaavaa mielipidettä myös valtuustossa?

    Näätä

    A. Jalkanen nosti esiin Timo Pukkalan kirjoituksineen. Ketjun aiheeseenkin liittyen kannattaa lukea hänen vanha kirjoituksensa: http://www.uef.fi/documents/287336/902833/J%C3%A4it%C3%A4+hattuun+kuusen+istuttajat.pdf/dc81b481-a2ba-4cfb-9283-f0b9e0092170.

     

    MaalaisSeppo

    Itse lasken investoinnikseni verojen jälkeen jäävän osuuden. Näin eri investointivaihtoehdot tulevat vertailukelposiksi keskenään. Jos uudistamiskulut ovat 1800€, verojen jälkeen nettomeno, eli investointi on 1200 €. Ehkä näätä laskee toisin.

    Planter

    Mätästys ja kuusen istutus 1600 kpl/ha. Investointiin lähti lompakosta paperirahaa 474€/ha.

    A.Jalkanen

    Näädälle vastaus klo 20:35 viestiin: viittasin Pukkalan blogiin, joka tuo esiin muun muassa jk-kasvatusta perinteisen linjan vaihtoehdoksi. Minä edustan enemmän perinteistä linjaa. Mielestäni jk:ta voidaan käyttää, jos näyttää että taimiainesta on jo valmiiksi, ja tietenkin erikoiskohteissa joissa ei haluta tehdä avohakkuuta. Yläharvennus sen sijaan on vakiintunut menetelmä, jota kannattaa suosia aina kun eväitä siihen on. Valtuustossa ei vedetä metsänhoidon linjauksia muutenkaan, vaan päätösasioiden listalla on yleensä vain yhdistyksen talousasioita.

    ”Pähkinässäsi” alijäämähyvitystä tulee 360 euroa, jos on ansiotuloja.

    Visakallo

    Miten Näädän mielestä pitäisi laskea puukauppa-bonuksilla rahoitettu uudistaminen? Bonuksia ei voi ottaa rahassa, vaan ne on käytettävä yhtiön tarjoamiin palveluihin.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 363)