Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • TTL

    Varmasti eräs mielenkiintoisimmista ketjuista, missä oikeat asiantuntijat iskevät ässiä pöytään.

    Ajattelin pistää myös oman hämmennykseni ja laskea keskustelun jo liian korkeaksi muodostunutta tasoa.

    Uudistamiseen investoinnissa saattaa olla kyse myös ns mentaalisista lompakoista. Ville ajattelee asian päätehakkuuhehtaarinsa kanssa ehkä näin: Saan mielenrauhan ja ”optimoin onnellisuuteni”, kun sijoitan juuri saamastani bruttotulosta 12000 euroa 1200 euroa hehtaarin istutukseen. Ei ole paljon. 10% ja verotus vielä tasoittaa tilannetta. Verotusosiossa tulee tietysti huomioida mahdollisen metsävähennyksen pieneneminen, progressiivinen pääomatuloverotus jne.. Pekka on siis onnellisuusoptimoija.

    Heidi on nykyarvoihmisiä. Hänelle jokainen euro on eurona tärkeä. Hän ei näe nykyarvolaskelmallaan mitään järkevää tuottopotentiaalia sijoittamalla 1200 euroa hehtaariin päätehakattua metsää. Koska hän on toiminut myös rahoitusmarkkinoilla, hän havaitsee selkeän arbitraasin hinnoittelussa ja myy tyhjän hehtaarinsa positiiviseen hintaan ja, koska haluaa toimia metsäalalla ostaa 1200+ eurolla 20 v taimikkoa hehtaarin.

    Mentaalisesti siis vielä Ville käyttää 10 % päätehakkuutuloista, mutta Heidi ajattelee käyttävänsä ”oikeaa” 1200 euron seteliä.

    Tietysti hehtaari ei ole suuruudeltaan järkevän kokoinen kauppakappale, mutta ajatus lienee ymmärrettävä.

     

    Gla

    Villen menetelmää kutsutaan subventoimiseksi ja Heidin rahat pysyy sukan varressa ainakin, jos etelästä metsäpalstoja koittaa löytää.

    MaalaisSeppo

    Jos sijoittaa metsän uudistamiseen 1200 €, niin verottaja tulee mukaan n 600 € :n panoksella. Muihin sijoituksiin ei.

    1800 €/ha on melko paljon uudistamiseen.

    Näätä

    1200 euroa/ha jäi leijumaan nimimerkin metsuri motokuski kirjoituksesta. Hänhän ilmoitti summan olevan netto. Sisälsi toki taimikonhoitoakin kuin myös Kemeran. Te olette löytäneet edulliset urakoitsijat, koska ainakin minulle annetut tarjoukset ovat olleet pääsääntöisesti korkeammat (puhutaan siis ennakkoraivauksesta, mätästyksestä ja kuusen istuttamisesta ja lisäksi heinäykset ja raivaukset päälle taimitakuulla). MaalaisSeppohan on myös löytänyt anteliaan verottajan.

    MJO

    1200 euroa sisältää myös istutustyön. Metsänomistaja voi pienentää kuluja istuttamalla itse, Viimeksi maksoin mätästyksestä 300e/ha ja kuusentaimet 420e/ha, eli 720e/ha + polttoainekulut palstalle. Tästä vähennetään verojen osuus, niin aika kauas jäädään 1200 eurosta.

    Tähän pitää ottaa myös huomioon myös siemenpuiden aiheuttamat tappiot. Minun tapauksessa jäädään ainakin kauas 1200 eurosta.

    Timppa

    Perkaukset pitää aina kuitenkin tehdä, jos metsää aikoo saada.  Istutti tai ei.  Maksavat vaikkapa 800 euroa/ha istutusvaihtoehdossa.   Sillä istutuskululla 1200/ha eli veron jälkeen 720 euroa/ha saa rutkasti enemmän kasvua koko kiertoajan.  Nopeasti lähtöön kasvanut kuusikko on edullista raivata verrattuna luontaisuudistusyrityksiin.  Hyvässä kuusikossa ei tarvita mitään näkemäraivauksia, joten istutusvaihtoehdossa tulee sitäkin kautta säästöä.  Kyllä näiden NNA-laskijoiden kannattaisi ensin syventyä huolella metsän tapahtumiin.

    Näätä

    Päärynöiden ja omenoiden vertailu on edelleen turhaa. Ensin pitää hyväksyä yhteisesti laskentaperiaatteet, sitten voidaan alkaa vertailemaan oletuksia ja lähtötietoja. Taimikon perustamisen kustannus istuttamalla tai kylvöllä riippuu olosuhteista, palstan sijainnista, saavutettavuudesta, koosta, maaperästä, puulajista yms. Paljon vaikuttaa se, että laskeeko omalle työlle hintaa ja mitkä ovat matkakustannukset. Teillä MaalaisSeppo ja Timppa tuntuu myös verotuksesta olevan hieman erilainen käsitys.

    Älä Timppa huoli, metsän tapahtumiin on tullut tutustuttua elämän varrella.

    Eikä kannata yleistää, on itsekin tullut taimia istutettua ja siemeniä kylvettyä. En ole sanonut, että metsä kannattaa jättää oman onnensa nojaan. Olen sanonut, että kannattaa arvioida tapauskohtaisesti investoinnin kannattavuutta.

    A.Jalkanen

    Riski ja epävarmuus strategisen tuotantoinvestoinnin päätösprosessissa

    Tuon em. haun kun tekee googlessa, niin saa käsiinsä teoreettista pohdiskelua aiheesta. Jaa, eipä saakaan, tiedosto on lukittu. Se siitä tiedon avoimuudesta! Metsätieteen Aikakauskirjassa on lisäksi 1997 julkaistu Timo Pukkalan artikkeli liittyen metsäsuunnitteluun. Löytyi uudempia materiaaleja: http://www.uef.fi/web/forest/timo-pukkala. Timon sivuilta löytyy esim. esitys Riskien hallinta metsäsuunnittelussa (2012) ja kirjoitus Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä (2014)

    Itse en ole pitänyt järkevänä nettonykyarvojen laskentaa aina uudistamispäätöstä tehtäessä. Yksi olennainen syy on tulevaisuuden ennustamisen epävarmuus ja toinen on se, että riskejä on vaikea tuoda mukaan laskelmaan. Ääriesimerkkinä ns. ”musta joutsen”, tapahtuma joka on merkitykseltään iso mutta mahdoton ennustaa. NNA-laskelma on myös jokaiselle erilainen, riippuen siitä mitä uudistamiseen ja kasvatukseen panostaa (jalostettu siemen, lannoitus…).

    Minulle on riittänyt se laskelma, mitä metsäsuunnitelmassa on. Jos se on tehty hyvin, siinä on otettu huomioon asiakkaan korkotavoite ja metsänhoitosuositukset sekä ns. hyötyfunktio, eli mitä hyötyjä asiakas painottaa. Välttämättä metsäsuunnitelma ei toteudu, mutta siitä saa riittävän hyvän kuvan metsälön tulevasta kehityksestä ja odotettavissa olevista tuloista. Ajantasainen msu on myös tuottolaskelma, jos aikoo hankkia metsätilan ja haluaa tietää paljonko siitä kannattaa maksaa tietyllä korkotavoitteella.

     

    MaalaisSeppo

    Ennen sijoitustoimia kannattaa selvittää perusasiat, kuten verotus. Sitten vasta kannattavuuslaskelmiin. Ellei verotusasioita hallitse, kannattaa sijoitustoiminta unohtaa.

    TTL

    Riski on tietysti tärkeä huomioida.

    Kun tarkasteluajat ovat pitkiä, niin voisi tietysti alkaa miettiä mitä voi tapahtua. On kai äärimmäisen todennäköistä, että alarajana on sijoitetun pääoman ja korkojen häviäminen kokonaisuudessaan.

    Keskituotto metsäsijoitukselle on kaiketi se 5%/vuosi, mutta tämäkään ei ota huomioon puun hinnan trendinomaista nousua ja kasvun lisääntymistä pohjoisessa. Ehkä kuitenkin odotusarvo tuotolle.

    Mutta sitten se ”vinouma”. Teoreettinen tuoton yläraja ei olekaan niin helppo arvioida kuin alaraja. Eräs skenaario voisi olla maksukykyisten kiinalaisten ja intialaisten piirissä syntyvä ”ideologia” vuonna 2028 muuttaa sankoin joukoin pohjoisen puhtaaseen luontoon vaalien suomalaisia perinteitä. Jo yhden miljoonan ihmisen investointi hehtaarin maapalstaan muuttaisi hinnoittelun täysin. Tällainen saattaisi vielä olla laillisuusmielessä hallittua. Sadan miljoonan ”kuumuutta ja saasteita pakoon” kansainvaellus aiheuttaisi taasen omaisuuden väkivaltaisen uusjaon.

    Henkilökohtaisesti uskon, että suomalaisella metsämaalla on sanotaan 50 vuodessa 5%:n mahdollisuus hinnaltaan 1000-kertaistua. Siis sama maa nyt ja 2067, ei siis esim puustonkasvua mukana. Tosin tuokin antaa vasta 14,8%:n vuotuisen tuoton.

    Esimerkiksi näin: 2017 100000 euron sijoitus metsään (ehkä osto..)

    Tarkastelu 2067:

    tuotto negatiivinen  todennäköisyys 5 %

    tuotto 0-5%/vuosi  todennäköisyys 25%

    tuotto 5-9%/vuosi  todennäköisyys 40%

    tuotto 9-13%/vuosi  todennäköisyys 15%

    tuotto 13-16%/vuosi  todennäköisyys 10%

    tuotto yli 16%/vuosi  todennäköisyys 5 %

    Tämä on vaan tuumailua, mutta itse uskon johonkin tuollaiseen.

     

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 363)