Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Timppa

    ” Mielenkiintoista, että keskustelupalstalla tyrmätään eniten yritys- ja sijoitusmaailmassa käytetty investointien kannattavuuslaskentamalli virheellisenä, mutta tilalle ei anneta mitään vaihtoehtoista ratkaisua.”

    Siihen aikaan, kun meikäläinen oli rakennusliikkeessä töissä harjoitettiin liiketoimintaa, jossa ostettiin tontti, haettiin vuokralaiset, rakennettiin talo ja myytiin koko höskä jollekin eläke-tai vakuutusyhtiölle.  Hintakin määräytyi yksinkertaisesti.  Sellainen, että sijoittaja sai haluamansa tuoton sijoitukselleen.  Eivät hekään tainneet käyttää NNA:ta.   Ei tuo NNA ole mikään Jumalan sana.  Saattaa päteä johonkin lyhytaikaiseen sijoitukseen.

    Metsässä on yksinkertaiset säännöt.  Ostometsälle pitää aluksi laskea joku tuottotavoite sitoutuneelle pääomalle.  Ihan kuin eläkeyhtiöt meiltä ostaessaan tekivät.  Totta kai.  Toinen kriteeri heillä oli se, millainen näkymä sen kiinteistön mahdollisesta arvonkehityksestä myöhemmin on.  Sama pätee myös metsään.

    Jos metsä on sitten sellaista, ettei sitä ole tarkoitus myydä, niin silloin ei ryhdytä hävittämään omaisuutta vaan mieluummin kasvattamaan.  kuten ”mehtäukko” edellä totesi.

    Varma tuottohan on se mitä näen puiden kasvusta.  Kun metsä on vakuutettu, niin aina ainakin tähän mennessä on saatu enemmän kuin on sijoitettu.  Jos ei saisi, eipä muillakaan sijoituksilla taitaisi olla arvoa.

    MJO

    Maapohjia on monenlaisia. Lukijoiden kuvissa löytyy 14.8. Heinäystyö. Ei varmasti taimetu luontaisesti.

    pihkatappi

    VT-pohjalla lähes poikkeuksetta onnistuu ja OMT-pohjalla taas lähes poikkeuksetta ei onnistu. VT-pohjan onnistumista voi varmistaa muokkauksella ja/tai rehevimpien kohtien istuttamisella. Heinä ei ole koskaan ollut minun metsissä VT-kankaalla ongelma, taimettumiseen on muutamalla kuviolla kuitenkin kulunut reilu 10 vuotta ja taimikko on sitten epätasainen, ensiharvennuksessa tulee pienempi tuotto, mutta sen jälkeen puuston laatu onkin hyvä. Tarvitseeko männytaimia olla karulla pohjalla tasaisesti, eihän nuo kasva mitään jätti oksia, eikö riittä että ensiharvennuksen jälkeen pystyssä on vain tukkiaihioita.

    Karut pohjat on viisain uudistaa edullisesti tyydyttävään tiheyteen, kun tuotot ovat kaukana ja suhteellisen alhaiset.

    MJO

    Ei kait VT pohjia edes kukaan istuta? Kylvö tai siemenpuut ovat minun mielestäni ainoat järkevät tavat uudistaa VT maat.

    Planter

    Tässä kuvia ”taimikosta”, jota kävin tarkistamassa tänään. Istutettu kuuselle kaksi vuotta sitten. Tällaiseen on ainakin turha tehdä mitään NNA laskelmaa. Jos aikoo saada metsän alle 50 vuodessa, on pakko mätästää ja istuttaa. Heinän seassa mättäissä on ihan tukevat taimet, jotka näyttäisivät pärjäävän heinäämättäkin, koska ovat sen verran ”järeytyneet”. Luontaisesti ei ole tullut, eikä ole tulossa, edes koivua…vain heinää.

    http://aijaa.com/i2wWFR

    Visakallo

    Metsänomistusolot eriytyvät yhä enemmän niiden sijainnista riippuen. Näädän linja soveltuu hyvin metsätalouden kannalta näköalattomille alueille, kun taas hyväkasvuisissa ja tehtaiden lähellä olevissa metsissä kannattaa pyrkiä hyvään puuntuottoon. Samalla tulee varautuneeksi metsille tulevaan kiinteistöveroon tai metsätilamaksuun.

    MaalaisSeppo

    Itselläni on vertailupohjana omt-kuvio, jonka edellinen omistaja jätti istuttamatta n. 25 vuotta sitten. Koivua on tullut luontaisesti, mutta laatu niin ja näin. Vähitellen kuusettuu. En tällaista ainakaan itse tee. Energiapuuharvennuksen tein.

    Näätä

    Ensin keskustellaan metsätalouden kannattavuudesta ja yhtäkkiä keskusteluun nouseekin metsätilan jättäminen sukupolville hyväkasvuisena tai maisemalliset seikat. Näkökulmat ovat erilaiset sen mukaisesti millaisia arvoja metsä antaa. Keskustelu on turhaa kun toinen puhuu omenoista ja toinen päärynöistä.

    Jos haluaa elää sijoitustoiminnalla, ei ainakaan oma talouteni kestä loputtomiin kannattamattomia investointeja. Myöskään aika ei riitä tiimalasissa, että pienellä korolla pääsee omilleen.

    Jos joku ei hyväksy NNA-laskelmaa oikeaksi tavaksi laskea kannattavuutta niin hänen pitäisi esittää vaihtoehtoinen tapa. Minulta ei ole se pois, että joku haluaa optimoida puuntuotannon ja kiertoajan. Mutta jos keskustellaan kannattavuuksista, pitää pystyä esittää väitteelleen perusteet ja laskelmat, jotta keskustelu säilyisi hedelmällisenä. Pelkkä juupas eipäs -inttäminen ei johda mihinkään.

    Visakallo

    Tuotantolaitosten lähellä sijaisevat hyväkasvuiset metsät kannattaa pitää tuottavassa kunnossa, sillä sellaisten metsien kysyntä ja hinnat pysyvät hyvänä. Näköalattomilla alueilla käy valitettavasti päinvastoin.

    Näätä

    Visakallo: ”Samalla tulee varautuneeksi metsille tulevaan kiinteistöveroon tai metsätilamaksuun.”

    Metsäteollisuushan ehdottaa aika ajoin kiinteistöveroa metsiin, jotta puu saataisiin liikkeelle ja metsää hoidettua puuntuotannon maksimoiseksi. Mitä mieltä olette, johtaako kiinteistövero parempiin metsien kasvuun vai käykö sittenkin niin, että karsitaan metsänhoitokuluista ja etenkin taimikon perustamisesta?

    Näkevätkö eripuraiset perikunnat jatkossa järkevämmäksi perustaa taimikko 1200 eurolla/ha vai säästetäänkö siinä ja maksellaan niillä 48 vuoden kiinteistöverot korolla nolla (B. Wahlroosin kirjoituksessa joskus esiintyi summa 25 euroa/ha)? Minusta tuntuu, että metsäteollisuus ei ole ihan loppuun saakka ajatellut kiinteistöveron ajamista. Toki lyhyellä aikajänteellä puuta lähtisi liikkeelle.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 363)