Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Timppa

    ” Kymmeniä vuosia oli puumäärän maksimointia pidetty ainoana oikeana lähtökohtana taloudellisessakin mielessä.”

    Jospa tuossa piileekin suuri viisaus ja RR:n ajattelu on aivan pielessä.  Kuvitelkaapa tulevaisuutta, jossa metsissä olevasta keskimäärän ylittävästä puumäärästä maksetaan metsänomistajalle hiilidioksidivarastointimaksua ja keskimäärän alittavan metsän omistajat joutuvat maksamaan hiilidioksidiveroa.  Kymmenien vuosien kokemuksella tiedän, että valtiovalta on erittäin näppärä keksimään erilaisia veroja ja maksuja.  Niiden viisaudesta voi tietysti olla eri mieltä.

    Viisas varautuu erilaisiin  tilanteisiin.

    Tästä Tahvosta koskevasta keskustelusta voi todeta taas kerran sen, että pitää tarkistaa alkuperäinen lähde.   Tässäkin tapauksessa ”sormiharjoitus” on muuntunut RR:n mielestä metsänkasvatusohjeeksi.

    Puuki

    NNA- laskenta antaa yhden apuvälineen arvioida metsänkasvatuksen kannattavuutta eikä sitä ole tietenkään kenenkään pakko käyttää.

    ”Sijoittaja Sepon” korkoprosentilaskuun  ei ole tullut yhtään ehdotusta, joten vastaan itse:

    ( 40000 / 65000 ) x 4 % + ( 25000 / 65000 ) x  1,5 %  x 0,7  + 0,5  % =    3,4 %

    Tod.näk. laskun vastaus on  1 / 30 .

     

    Näätä

    A. Jalkanen: ”Huomioivatko ne ’yleiset taloudelliset periaatteet’ koron lisäksi riskin?”

    Olen huomannut, että kun puhutaan riskistä, moni keskustelija käsittää asian eri tavalla. Voisitko tarkentaa mitä tarkoitat riskillä?

    Näätä

    Timppa: ”Kuvitelkaapa tulevaisuutta, jossa metsissä olevasta keskimäärän ylittävästä puumäärästä maksetaan metsänomistajalle hiilidioksidivarastointimaksua ja keskimäärän alittavan metsän omistajat joutuvat maksamaan hiilidioksidiveroa. ”

    Tämä hyvin voi olla mahdollista. Samoin mahdollista ja jopa erittäin todennäköistä on, että metsille tulee kiinteistövero. Sijoittajan pitäisi osata laskea NNA-laskennassa todennäköisyyttä ja vaikutusta muuttuville tekijöille. Kuinka paljon olet valmis lyömään vetoa, että esittämäsi tulevaisuus tulee toteutumaan?

    Vastakysymys: Jos NNA-laskelma antaa lähtötiedoilla negatiivisen tuloksen uudistamisinvestoinnille, niin tekevätkö nimimerkit Timppa, Gla ja A.Jalkanen sen silti?

    Mettäpoika

    Puuki, tahtoisin ehdottaa todennäköisyyslaskuusi eriävää vastausta.

    Voisiko se mennä niin, että ensimmäisen puun todennäköisyys männyksi on 20/60, toisen 19/59 ja kolmannen 18/58. Kaikki nämä tapahtuvat, joten todennäköisyydet kerrotaan keskenään ja saadaan noin 0,033314? 6840/205320 murtolukuna eli sievennettynä 57/1711.

    -Mettäpoika

    A.Jalkanen

    Riski on ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys kertaa tapahtuman merkitys. Jos tapahtuma ei ole merkittävä tai jos sen todennäköisyys on pieni, niin riski on pieni. Metsänkasvatuksesta puheen ollen, riskejä ovat esimerkiksi se että metsiköstä ei tule valitulla uudistamistavalla halutunlainen kohtuullisessa ajassa, tai se etä metsätuho heikentää metsikön laatua, tai että puun hintataso ei kehity oletetulla tavalla. Jotkut todennäköisyydet tiedetään paremmin kuin toiset, esimerkiksi luontaisen uudistamisen todennäköisyys tuottaa haluttu taimikko tiedetään heikommaksi kuin viljelyn. Vastaus kysymykseen: jos olen riskiä karttava metsänomistaja, teen viljelyn, vaikka se ehkä tuottaa alemman koron kuin epävarma luontainen uudistaminen.

    Puuki

    Mettäpoika :’

    Laskit oikein.  Itse pyöristin ( 1 /30 ~ 0,0333 )

     

    Reima Ranta

    NNA:ta ei ketään pakoteta käyttämään, se on ja minusta pitääkin olla metsänomistajan oma asia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku haluaa maksimoida puuntuotosta. Kommentoin sitä, kun aiemmin metsänomistaja ei voinut toimia hänelle perustellun NNA:n edellyttämällä tavalla, joka aiheutti merkittäviäkin taloudellisia menetyksiä. Suomi on metsätaloudellisessa mielessäkin pitkä maa ja olosuhteet vaihtelevat tavattomasti.

    Jos minulle keinollisen metsänuudistamisen NNA näyttää negatiiviselta, niin sehän on vain positiivinen riski, jos luontainen jotakin tuottaa.

    Minä en halua ottaa riskiä, että olettaisin puun hinnan merkittävästi nousevan, metsänhoidon kulujen, verojen jne. pienenevän. Metsänhoidon kulut näyttävät nousevan selvästi kantorahatuloja enemmän, verotus uhkaa mieluummin kiristyä jne.

    Taloudellisessa mielessä on täysin yhdentekevää miltä metsä näyttää.

    Puuki

    Näätä:

    Aiemmassa  laskuesimerkissäsi olit ilmeisesti laskenut uudistuskuluihin hakkuualan raivauksen, jolloin kulut olisi sen n. 1000 € / ha. Usein päätehakkuussa selvitään ilman raivausta, joten ehkä siitä se ero oletuksissa, kun laskin esimerkkisi tuottoja.

    Luontaisenuudistamisen suurempaa epäonnistumisen riskiä (rehevillä kasvupaikoilla) voi pienentää osittaisella viljelyllä ja saada ”tuloskäppyrät nousuun” samalla riskillä kuin esim. istuttamalla 2000 kpl/ ha taimia.

    Sekapuusto näyttäisi kuitenkin olevan melko hyvä vaihtoehto, kun uusia metsätuholaisiakin tulee Suomeen  (viimeksi lehtinunna, joka saattaa paikallisesti pistää matalaksi koko lehtipuumetsikön).

    Timppa

    ”Kommentoin sitä, kun aiemmin metsänomistaja ei voinut toimia hänelle perustellun NNA:n edellyttämällä tavalla, joka aiheutti merkittäviäkin taloudellisia menetyksiä”

    Et RR voi millään tietää, että joku asiallinen metsänkäsittelytapa voi tuottaa taloudellisia menetyksiä.  Sinulta puuttuu nimittäin kaksi oleellista tietoa.  Nimittäin sen kohteen hintataso, kun kohde realisoidaan.  Toinen on se, ettet tiedä vaihtoehtoisten kohteiden arvon kehitystä.  Eli kaikki on vain puhdasta arvailua.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 363)