Jonkun verran uudistamiseen on kuitenkin panostettava, jotta täyttää metsälain velvoitteet, eli vaihtoehdot eivät ole joko 0 tai 1200 euroa vaan jotain siltä väliltä. Jokainen valitsee haluamansa summan oman korkotavoitteensa ja riskinsietokykynsä mukaan.

Puukin laskutehtävään veikkaisin, että kello oli paikassa X 13:00, kun kone lähti paluumatkalle.

Tahvosen tutkimukset eivät Gla ole mitään sormiharjoituksia, vaan vakavaa tutkimusta, jota yrität kommenteillasi täällä puskasta aliarvioida – syystä tai toisesta, joka ei minulle nimimerkillä kirjoittelusi vuoksi avaudu.

Kymmenkunta vuotta sitten käytiin lehtienkin palstoilla mielenkiintoinen debatti näiden sinun ihannoimiesi maailman alusta asti suosituksia laatineiden ja Tahvosen välillä. Vääntö käytiin NNA:sta, joka Tapion metsäasiantuntijat eivät käsittäneet ollenkaan. Ainut autuaaksi tekevä oli heillä puumäärän maksimointi, johon kaikki perustui. Tahvosen tueksi piti lehtikirjoittelussa marssittaa lauma ekonomian huippuasiantuntijoita asian vahvistamiseksi. Metsänomistajille oli aiheutettu vuosikymmeniä kiistatta merkittävää taloudellista vahinkoa. Tapion suositukset aiheuttivat metsälakiakin suurempia taloudellisia menetyksiä.

Järki sentään voitti, josta iso kiitos kuuluu näille suoraselkäisille, periksi antamattomille tutkijoille. Metsämafia oli Suomessa vuosikymmenet melkoinen, jonka kyseenalaistaminen on vaatinut aikamoista siviilirohkeutta.

On päivän selvää, että sellaiset toimet ovat metsässä omistajalleen taloudellisesti vahingollisia, joiden NNA on negatiivinen, niin hakuissa kuin hoitotoimenpiteissäkin. Senkin tiedämme, että NNA ei ole mikään helppo rasti metsässä. Kuitenkin sen jättäminen huomiotta osoittaa suurta taloudellista tyhmyyttä.

Prof. Tahvosen tavoite on käsittääkseni ollut kehittää laskentamenetelmiä eri metsänkasvatusketjujen vertailuun, esim. yläharvennus, jaksollinen tai jatkuva kasvatus. Alkuoletukseksi voi laittaa joko luontaisen siemennyksen onnistumisen tai sitten voi kokeilla miten kannattavuuden käy, jos uudistamiskustannuksia tulee. Jos maastomittauksiin perustuvaa tietoa jostain asiasta ei vielä ole, kuten jk-metsän uudistumisesta josta on vähän kokeita, on pakko turvautua oletuksiin.

Kuten Visakallo tuolla ilmastoketjussa havainnollistaa, tutkimusten tulkinta ei ole helppoa. Tahvosen tapauksessa se on vielä keskimääräistä haasteellisempaa. Helppoja versioita voi kokeilla osoitteesta https://metsatieteenaikakauskirja.fi ja hankalia osoitteesta https://scholar.google.fi.

Otin Gla edellä kantaa nimenomaan siihen, kuinka lähtöarvot on taloudellisessa mielessä ymmärrettävä. NNA:n merkityksen ymmärtäminen oli Tapiolaisille kovan väännön takana. Kymmeniä vuosi oli puumäärän maksimointia pidetty ainoana oikeana lähtökohtana taloudellisessakin mielessä.

Kun osoitetaan, että NNA on negatiivinen, aletaan väittää lähtöarvoja vääriksi. Lähtöarvot katsotaan vääriksi, jos NNA ei näytä toteuttavan puumäärän maksimointia. Tätähän täälläkin tämä hölmö keskustelu on.

Tyypillistä oli silloin ja on vieläkin, että aletaan puhua ydinasian ohittamiseksi lähtöarvoista. (ja Gla Pöllöstä) Lähtöarvoista me voimme keskustella maailman tappiin. Kohteita löytyy melkein minkälaisille lähtöarvoille tahansa.

En ota tässä kantaa jatkuvan kasvatuksen laskentamalleihin, vaan yleisiin taloudellisiin periaatteisiin, jotka takavuosina olivat metsätaloudessa päin takalistoa, aiheuttaen huomattavaa taloudellista vahinkoa.