› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 11 12 13 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 12.8.2017, 16:59

    Ei minulla ole muuta tieteellistä todistetta kuin havainnot useista mäntykohteista.  Jossakin voi tilanne olla toki toinen.  Meillä on moreenimaat.  Joillakin silttimailla tilanne voi olla parempi.

    Eräs UPM:n kaveri kertoi, että männyllä on hyviä siemenvuosia keskimäärin joka viides vuosi.  Toki vähemmälläkin siemenellä pärjää, jos kasvuolosuhteet ovat muuten hyvät.  Ylivoimaisesti parhaat mäntytaimikot olen saanut syntymään laikutettuun maahan käsikylvöllä niin karuilla mailla, ettei heinä haitannut.  Käsikylvössä siemen saadaan pintamaan sekaan, jolloin usein sattuvat kevään kuivuudet eivät tapa sitä heti  itämisen jälkeen.   Tuollaiset itämistutkimukset ovat haasteellisia, koska kevään sääsuhteilla on vaikutusta ja keväätkin muuttuvat vuodesta toiseen kasvihuoneilmiön myötä.

    Visakallo 12.8.2017, 17:09

    Kertoisiko Näätä vähän tarkemmin niistä onnistuneista kohteistasi. Minkä tyyppisiä, ja paljonko niitä on ollut täällä eteläisemmässä Suomessa?

    Näätä 12.8.2017, 17:17

    Timppa: ”Ei minulla ole muuta tieteellistä todistetta kuin havainnot useista mäntykohteista.”

    Niin arvelinkin. Etkös sinä toisessa ketjussa väittänyt, että jaksollinen kasvatus on 50 % kannattavampaa kuin jatkuva kasvatus vai sekoitanko nimimerkit? Subjektiivisia, omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä voi esittää. Mutta jos ”faktana” esitetään lukuja, mitkä eivät kestä minkäänlaista tarkempaa tarkastelua, ei keskustelu johda mihinkään.

    Näätä 12.8.2017, 17:18

    Timppa: ”Eräs UPM:n kaveri kertoi, että männyllä on hyviä siemenvuosia keskimäärin joka viides vuosi”

    Pohjoisessa voi olla 10 vuoden väleinkin, väliin toki mahtuu kohtuullisia vuosia.

    Näätä 12.8.2017, 17:27

    Visakallo: ”Kertoisiko Näätä vähän tarkemmin niistä onnistuneista kohteistasi. Minkä tyyppisiä, ja paljonko niitä on ollut täällä eteläisemmässä Suomessa?”

    On tarkoitus loppukesästä kiertää muutamissa kohteissa, joissa on tehty luontainen uudistaminen. Palataan näihin myöhemmin lukijoiden kuvat osiossa.

    Mutta tämän ketjun aihe on laskuharjoitus. Minä esitin hiljattain yhden sellaisen. Vielä ei ole tullut vastauksia. Huomatkaa, että lähtötiedot olivat hyvin väljät kasvupaikan, lämpösumman ja puulajin osalta, joten saatte tuoda esille omia kokemuksianne tai oletuksianne.

    Visakallo 12.8.2017, 17:28

    Ok,odotellaan niitä kuvia.

    kuusessa ollaan 12.8.2017, 18:59

    Männyllä tuntuu olevan tiheämmässä hyviä käpyvuosia, kuusella taitaa hyvien käpyvuosien sykli olla peräti seitsemän vuotta?

    Se yhdistettynä männyn karunpiin kasvupaikkoihin tekee männystä paremmin luontaisesti uudistuvan. Laikut tai äestysjälki heinittyy hitaammin ja pari kolme siemensatoa ehtii itämään. Se näkyy myös epätasaisempana taimikkona,vs istutustaimikko.

    Timppa 13.8.2017, 09:36

    ”Niin arvelinkin. Etkös sinä toisessa ketjussa väittänyt, että jaksollinen kasvatus on 50 % kannattavampaa kuin jatkuva kasvatus vai sekoitanko nimimerkit? Subjektiivisia, omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä voi esittää. Mutta jos ”faktana” esitetään lukuja, mitkä eivät kestä minkäänlaista tarkempaa tarkastelua, ei keskustelu johda mihinkään.”

    Etpä tietysti Näätä sekoita.  Tietysti omakohtainen tieto, joka perustuu pitkäaikaiseen aineistoon on mielestäni varsin käyttökelpoista.  Tuo mainitsemani jaksollisen kasvatuksen 50 %:n edullisuus perustuu siis oikeisiin havaintoihin.  Lähes samoihin tuloksiin ovat tulleet myös jotkut norjalaiset ja ruotsalaiset tutkijat.  Sauli Valkonen kertoi niistä aikanaan.  Olin tilaisuudessa Helsingin yliopistolla paikalla.  Asiaa ei tietenkään toiseksi muuta, jos jotkut ”uskovaiset” esittävät omia ”faktojaan”.   Näyttäähän joku presidenttiehdokas uskovan luomisteoriaankin.
    <div class=”comment__content__footer”></div>

    Puuki 13.8.2017, 09:39

    Näätä :

    Laskuesimerkkisi vaihtoehdoista siemenpuuhakkuulla tehtävä olisi kannattava ja riittäisi vähän yli 4 %: tuottoon. Istutusvaihtoehto jäisi aivan vähän alle. (Tuoreen kankaan maalla E-Suomessa, 70 vuoden kiertoaika, 2 harvennusta)

    Mutta istutuskustannukset olet laskenut koneistutuksen hinnoilla.  Jos ne laskee norm. hinnoilla,myös  istutusalueen NNA nousee plussan puolelle ohi siemenpuukohteen tuoton, jos sen 2 ha heitteille jätetylle alueelle ei laskisi tuottoa. Mutta sillekin tulee tuottoa ja sen mukaan ottaminen tekee sp-alueen silti kannattavammaksi.

    Palstasta kannattaisi maksaa n. 6250 € /ha , jotta noilla oletuksilla pääsisi yli 4 %.n tuottoon.

    Lisäys : Jos tuohon ottaa lisäksi jk:n käytön ,niin siinä  kiertoajan kokonaiskasvusta pitäisi vähentää ~ 1 m³/ha/v  ja lisätä korjuukuluihin ~ 3-5 € / m³.

    Lisäys2 : Näytti jääneen äestyskulut pois laskusta. Kun ne lisää ja samoin sen 2 ha alueen tuotot (kk noin 5,5 m³/ha/v .) , niin NNA olisi vähän parempi luontaisessa vaihtoehdossa. ( Käytännössä sama; ero alle 1 %)

    Metsuri motokuski 13.8.2017, 11:39

    Kirjoittelin taannoin toisessa ketjussa mitä näin metsurin näkökulmasta omt pohjalla olevan kuusikon uudistaminen ja raivaukset maksavat päätehakkuun jälkeen metsänomistajalle. Silloin päädyin n 1200 euroon hehtaari kustannuksiin jos kaikki työ teetetään ulkopuolisella. Summa sisältää myös kemera tuet.

    Ensimmäinen harvennus tehdään noin 25 vuoden kohdalla ja keskimäärin puuta lähtee noin 70 mottia /  ha. Tuloja tuosta tulee vajaa tonni / ha. Rahallisesti tulos on vielä miinusmerkkistä noin parisataa euroa / ha.

    Laskelmassa en ole huomioinut myöskään verovähennyksiä joita työn ostamisesta saa.

    Jos omt-pohjalla olevaa kuusikkoa yrittää luontaisesti uudistaa niin en usko että yllä mainittuihin aikarajoihin päästään. Enkä usko myöskään että tulojakaan saadaan ihan noilla aikamäärillä kun istustuskuusikosta. Syitä on monia mm yksi on jäävien siemenpuiden jättäminen hakkuualueelle ja niistä saatavien rahojen jäämättä saaminen ja jne…..   Jos luontainen kuusikon perustaminen menee ns perseelleen on sama työ kuitenkin edessä ja uudistamisongelmat vain pahentuneet. Jos näille toimille halutaan laskea korkotuottoja jotka ainakin säästökorkojen osalta ovat nykyään negatiiviset niin onkohan se kuitenkaan järkevää ja uskottavaa. Ehkä joillekkin on.

    Männikön luontainen uudistaminen on perusteltua ja varsinkin jos sitä ”autetaan” siemenkylvöllä jossa varmistetaan männikön hyvä alulle lähtö vaikka tulevat siemenvuodet eivät olisi parhaimpia. Sitähän kun kukaan ei oikein tiedä minkälaisia tulevat siemenvuodet ovat.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 11 12 13 … 35 36 37