› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 10 11 12 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 12.8.2017, 13:05

    Meillä on käytössä neljäskin menetelmä kuusen uudistamiselle.  Nimittäin erittäin kivikkoisissa maastoissa istutetaan suoraan muokkaamattomaan maahan, koska edes laikkujen tekeminen on erittäin vaikeaa eikä onnistu koskaan koko alueelle.  Juuri tarkistin keväällä istutetun 0,6 ha:n kohteen, joka oli hakattu toukokuun lopussa 2016.  Näin 4 varmuudella tukkimiehentäin syömää tainta.  Muut taimet olivat kohtuullisessa kasvussa.  Eivät toki aivan niin hyvin, kuin kääntömätästyskohteissa tänä vuonna.

    On meillä muuten yksi kylvämällä istutettu kuusikohde paljasjuuritaimien ajalta.  Oli niin kivinen, etteivät uskoneet saavansa taimia kunnolla maahan.  Siksi kylvivät.  Homma onnistui kohtuullisesti.  Paikoin hyvin.  Paikoin jäi harvaksi.  Ei kasvanut oikein muutakaan.

    Apli 12.8.2017, 13:57

    Onko ajatuksia tai kokemuksia, kuusen/männyn sekakylvöstä koneellisesti? Tuleeko mitään? olisi tulossa jossain vaiheessa hakkuuseen palsta joka on siinä rajamailla kumpaa laittaa mäntyä vai kuusta kasvamaan..

    Puuki 12.8.2017, 14:01

    Männyn taimet päihittää kuusentaimet jos sekaisin niitä kylvää; sama tapahtunee konekylvössä kuin käsin kylvämälläkin.

    Timppa 12.8.2017, 14:41

    Olen aiemminkin kirjoittanut Aplin kysymyksen tyyppisistä kohteista.  Meillä männyn kylvö täydennetään istuttamalla kylvöä seuraavana vuonna n. 1000 kuusentainta hehtaarille.  Istutustaimet painottuvat paikkoihin, joissa kylvö on kivisyyden vuoksi onnistunut huonosti.   Katselin juuri erästä kohdetta, jossa 5 vuotta sitten  kylvetyt männyt olivat ohittaneet  pituudessa vuotta myöhemmin istutetut kuuset.  Meillä on myös kohteita, joissa kylvetyn  männyn taimettuminen on heinän vuoksi käytännössä epäonnistunut vaikka hakattu puusto oli pelkkää mäntyä.

    En kyllä kylvisi mäntyä ja kuusta yhdessä koneellisesti.  Epäilen nimittäin sitäkin, että kuusen siementen itäminen on aika epävarmaa paahteisessa äestysvaossa.  Omat havaintoni viittaavat siihen, että kuusensiemen tarvitsee alkuvaiheessa aika runsaasti kosteutta.

    Apli 12.8.2017, 14:52

    Kiitoksia Puukille ja Timpalle, oma epäilys oli homman suhteen kanssa, istutan kuivemmalle osalle mäntyä ja loput kuusta.. Tuo heinä itsellä kanssa pilannut yhden kohteen männyllä, kun oli kylvetty, mutta siitä niin paljon aikaa, miten lienee männyn siemen siitä kehittynyt, kasvaa nopeammin yms..

    Näätä 12.8.2017, 15:34

    Timppa: ”Kannattaa muistaa, että siemenpuuasennon kautta uudistuu hyvin ehkä joka kolmas mäntykuvio”

    Höpö höpö. Onko tämä tieteellisesti todistettu? Laitatko lähdeviittauksen, kiitos.

    Timppa: ”Ei yksikään kuusikuvio normaalilla OMT-pohjalla”

    Samat sanat kuin edellä.

    Näätä 12.8.2017, 15:45

    A. Jalkanen, ehkä juuri ongelma onkin siinä, että metsäammattilainen ei näe metsää puilta? Itse en ole metsäalan koulutusta saanut, mutta ihme ja kumma olen sellaisia metsiä onnistunut löytämään, jotka pyrkivät uudistumaan luontaisesti, olivat ne sitten reheviä tai karumpia maapohjia. Vai olisiko kuitenkin luontaisen uudistamisen kynnyskysymys se, että se vaatii osaamista ja aikaa. Kuinkakohan paljon metsänhoitoyhdistyksissä kouluttaudutaan luontaisen uudistamisen saloihin?

    Visakallo 12.8.2017, 15:52

    Näätä on hyvä, ja laittaa vastaavat todisteet omista vastaväitteistäänkin!

    Kyllä Timpan väitteet täyttävät hyvin pitkälle ne käytännön kokemukset, mitä rehevämpien maiden pidemmän ajan puunkasvattajilla on. Mikähän siinä muuten on, jotta jotkut alkavat heti vaatia otteita tieteellisistä tutkimuksista, jos joku asia ei käy omaan pintaan, mutta omat jutut voi esittää ilman tieteellistä näyttöä.

    Puuki 12.8.2017, 16:13

    Luontaisen uudistamisen onnistuminen riippuu niin paljon mm. paikasta, että ei niiden  onnistumisia  voi verrata keskenään tasapuolisesti eri alueilla.

    Itse olen Välisuomen alueella uudistanut männiköitä yli 20 ha siemenpuilla ja tehnyt taim.hoitoja muiden tekemillä sp-uudistusalueilla  liki saman verran. N. 70 % kuvioista on tuoreella kankaalla ja loput kuivahkoilla. Yhtään epäonnistunutta taimikkoa ei ole (onneksi) ollut niissä.    Sama ei olisi  onnistunut esim. 4-500 km etelämpänä.       Rehevämmät lehtomaiset kankaat kannattaa usein istuttaa täälläkin tai sitten esim. yhdistää viljely ja luont. uudistaminen.

    Näätä 12.8.2017, 16:36

    Visakallo: ”Näätä on hyvä, ja laittaa vastaavat todisteet omista vastaväitteistäänkin!”

    Koska ette kuitenkaan usko omakohtaiseen kokemukseeni niin on pakko viitata muiden tekemiin tutkimuksiin. Esimerkiksi kuusen suojuspuuhakkuita on käsitelty seuraavissa teoksissa:

    -Männyn ja kuusen luontaisen uudistamisen antamista tuloksista Etelä-Suomen kangasmailla. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitoksen tiedoksiantoja. Hänninen, Räisänen, Yli-Vakkuri

    -Kuusen luontainen uudistaminen Pirkka-Hämeen metsälautakunnassa. Acta Forestalia Fennica. Leinonen, Leikola, Peltonen ja Räsänen. https://helda.helsinki.fi/handle/1975/9311

    Mielelläni lukisin sen tutkimuksen missä väitetään, että siemenpuuhakkuilla saadaan onnistumaan ainoastaan kolmasosa aloista. Timpalta odotan viittausta siihen.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 10 11 12 … 35 36 37