Jätkälle ja Puukille on todettava, että ihan samat realiteetit on MH hommissa kuin pitäisi olla yksityisilläkin. Eli jos hieskoivikko+luontainen kuusikko on kyseessä, kokonaiskasvatusaika vs. istutuskuusikko tuottoneen olisi oltava vastassa. Voin väittää, että koivikon alle kasvatetun ja koivikon korjuun kokenut kuusikko ei koivukuidun tuotoksen lisäksi ole kannattava vaihtoehto.

Kun metsämaalle ei arvoa saa muut kuin arto ja verottaja, on laskukaava taimien odottamiselle yksinkertainen. 0 x 10 vuotta = 0.

Pinta-alaverotus on jäänyt taakse jo ajat sitten.

Säästyneillä viljelykustannuksilla voi keveästi ostaa valmiita taimikoita, jopa nuorta metsää, joka on ehkä jopa RS-käsitelty ja hyvässä kasvussa.

Jos 0 euron satsaus muhii kolmekymmentä vuotta ennen kuin siihen voi tehdä enskahakkuun ja hakkuutulos on vaikka 4000 € /  ha, on sijoituksen tuotto 4000 €  / ha.

RR: ”Mikä teitä siinä närästää, jos joku yrittää tehdä tulosta metsästä taloudellisesti, vähin kustannuksin, eikä kovalla työllä ja isoin uudistusinvestoinnein puun määrää tavoitellen.”

Keskustelua käydään siitä, miten tuo tavoite on mahdollista saavuttaa. Ei siitä, tavoitellaanko rahaa vai kuutioita.

RR: ”Glakin yrittää parhaansa mukaan väheksyä taloudellista ajattelua (Tahvosen sormiharjoitukset) – MIKSI? Mikä siinä noin hiertää?”

En kyllä ole huomannut, missä väheksyisin taloudellista ajattelua. Tahvosen sormiharjoitukset otin mukaan, koska huolimatta Tahvosen kommenteista, usein on löytynyt keskustelussa joku, joka on niihin vedonnut kasvatusmenetelmästä mielipidettään luodessaan. Eli käyttää tuloksia vastoin niiden tekijänsä ajatuksia. Onko sinusta tuo mielekästä ja edustaako se pyrkimystä taloudelliseen tulokseen vai pikemminkin tikan heittoa vasemmalla kädellä (oikeakätisen kaverin ollessa kyseessä)?

Lainaan Puuki ketjuasi toiseen laskentaharjoitukseen.

Kuvitellaan tilanne jossa on myytävänä metsätila, missä on 3 ha päätehakkuukelpoista metsää ja 2 ha valmista aukkoa. Päätehakkuutuloja tulisi nettona 10000 euroa/ha. Älkää sortuko arvostelemaan hehtaarimääriä, laskuharjoituksen helpottamiseksi niiden pieni määrä suotakoon. En aseta lämpösummalle, maapohjalle tai puulajille mitään alkuehtoja, jokainen voi asettaa ne itse.

Vaihtoehdossa 1 sijoittaja tekee kolmen hehtaarin aukon sekä uudistaa koko viiden hehtaarin alan. Sijoittaja saa vuonna 0 hakkuutuloja siis 30000 euroa ja uudistamiseen menee rahaa 5000 euroa. Summat ovat nettoja.

Vaihtoehdossa 2 sijoittaja tekee kolmen hehtaarin aukon jättäen siemenpuita ja tekee maanmuokkauksen viiden hehtaarin alueelle. Hakkuutuloja kertyy 27000 euroa ja maanmuokkaus maksaa yhteensä 1000 euroa. Siemenpuista saadaan vuonna 4 myyntituloja 1500 euroa, joka on siis puolet alun perin pystyyn jätetyiden puiden kantohinnasta. Summat ovat nettoja.

Kuvitellaan, että luontaisesti syntyneellä alalla taimikon hoidot ja hakkuut tehdään aina viisi vuotta jäljessä vaihtoehtoon 1 verrattuna. Kuvitellaan myös, että vaihtoehdossa 2 saadaan aina 20 % pienempi myyntitulo hakkuista.

Kysymys onkin, että paljonko metsäsijoittajan kannattaa maksaa 5 ha metsätilasta molemmissa vaihtoehdoissa jos tuottovaade on 4 % yhden kiertoajan laskentamallilla?

Toinen kysymys: Jos kuvitellaan, ettei luontainen uudistuminen onnistukaan koko alueella jolloin osa alasta jää heinittymään, paljonko on synnyttävä luontaisesti taimikkoa, jotta molemmissa vaihtoehdoissa nettonykyarvo on sama aiemmilla lähtötiedoilla?

Tähän skenaarioon on itsellä vielä pari jälkikysymystä, mutta ratkaistaan nyt ensin nämä.

Hyvä muistutus, Timppa. Metsäammattilaisen keinovalikoimaan ei kuulu kuusen luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä eikä kylvämällä. Itse uudistaisin sitä vain kolmella tavalla: koivun alle alikasvos, mättäille istutus tai joskus harvoin jk-menetelmällä (poimintahakkuu tai pienaukko), jos taimiaines on jo valmiina paikalla. Korpikuusikoissa luontainen onnistunee myös, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.