Keskustelut Puukauppa Laskelmat puun riittävyydestä ovat teoreettisia

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • Laskelmat puun riittävyydestä ovat teoreettisia

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) eilen julkistamat laskelmat osoittavat tekijöittensä mielestä, että Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin kaikkien kolmen uuden sellutehtaan tarvitsemat 14 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta lisää vuoteen 2025 mennessä. Laskelmien mukaan mäntykuidusta tulee silti pulaa Etelä-Suomessa ja sitä pitää korvata kuusikuidulla.
    Laskelmat puun riittävyydestä ovat kuitenkin teoreettisia.

    Havusellun kysyntänäkymät ovat pitkälle tulevaisuuteen hyvät, mikä nostattaa investointikuumetta. Vakavasti otettavat metsäyhtiöt ovat tehneet ja tekevät merkittäviä laajennusinvestointeja.

    Tähän mennessä päätetyt sellutehtaiden laajennushankkeet yhdessä Äänekosken kanssa lisäävät kuitupuun kysyntää Suomessa 6,5 miljoonaa kuutiota. Se on 15-20 prosenttia kuitupuun nykykäytöstä.

    Jotta propsit irtoavat metsistä, pitää lisäksi hakata noin kolme miljoonaa kuutiota tukkeja. Yhteensä puhutaan siis 10 miljoonan motin lisäyksestä runkopuun eli tukkien ja propsien käyttöön. Melkoinen loikka puunkäyttöön, joka on ollut noin 65 miljoonan kuution tasolla.

    Kuopion ja Kemijärven hankkeet merkitsevät toteutuessaan liki toista 10 miljoonaa kuutiota puuta. Kuopio yksinään tarvitsisi kuusi miljoonaa kuutiota havukuitua.

    Kemijärven 400 000 tonnin liukosellutehdas sen sijaan voitaisiin raaka-aineen puolesta toteuttaa ripeästikin. Paikkakunnalle on rakenteilla saha ja liimapuutehdas, joiden sivutuotteena syntyy runsaasti sellutehtaalle ihanteellista sahahaketta.

    Pohjoisen erikoisuuksia on se, että puut kapenevat jyrkästi ja siksi sahaamisen sivutuotteena syntyy erityisen paljon haketta. Propseja tehdas tarvitsisi 1-2 miljoonaa kuutiota, minkä ei puuvarojen perusteella pitäisi olla ongelma.

    Tuontipuun varaan 30-40 vuotta käytössä olevaa kapasiteettia tuskin halutaan rakentaa.
    Kauppalehti

  • pihkatappi

    Puhutaan että puuhuolto pitäisi turvata jatkuvalla myynnillä ja sitten se puukauppatilanne on sotkettu erilaisilla helpotuksilla, joita ilman kolmasosa metsänomistajista ei myy kalikkaakaan. Ja tämä jatkuu, pitäisikö itsekin osallistua vain tuohon kultapossukerhoon ja myydä vain kun valtio tarjoaa porkkanaa, kepihän ei nyt tullut. Politikot sotkevat toimivat markkinta, oikeasti kyllä se vitonen motille hintaa lisää aukaisee puukauppaa ihan samallalailla kuin verohelpotukset.

    Visakallo

    Metsäalan työvoimatarve kasvaa lähivuosina lähes kaksinkertaiseksi.

    Työpaikkoja on tarjolla ja pulaa on varmasti myös työvoimasta. Tällä hetkellä valmistuu noin 300 metsäkoneenkuljettajaa vuodessa, tarve alkaa olla 500–600 kuljettajaa. Koulutusta täytyy lisätä koko maassa, painottaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän metsäalan koulutusvastaava Pertti Hanni.

    Hyvältä kuskilta vaaditaankin hyvää motoriikkaa, valmiuksia oppia paljon eri asioita ja tietotekniikan hallitsemista. Työ on myös hyvin itsenäistä.

    Metsäkoneenkuljettajan koulutus kestää kolme vuotta. Koneen hallinnan lisäksi koulutuksessa opitaan muun muassa metsien istutusta ja taimikonhoitoa.

    Yle

    rekkamies

    Tänä aamuna olin metsähallituksen savotalla nuoren motokuskin juttusilla. Oli harmissaan, kun sen työmaan jälkeen oli luvassa viiden viikon lomautus.Palstoja olisi hakattavana, mutta tien varret puuta täynnä, kaikki paikat tukossa, ei voi mihinkään toimittaa.
    Jollakin tavalla tasaisemmaksi pitäisi työllisyys tilannetta saada puun korjuussa ja kuljetuksessa, että nuorilla mielenkiinto säilyisi.
    Kuljetus puolella stressaavia tiukat aikataulut, toisaalta jonottelu purkupaikoilla ym. ym. mikä ei ole omiaan houkuttelemaan saati pysymään alalla.

    kuusessa ollaan

    Kuskipula on puppua.

    Juurikin jatkuvien lomautusten ja alan palkkauksen vuoksi vaihtuvuus on kovaa. Jos työstä maksettaisiin ja sitä olisi tasaisesti, kuskit pysyisi alalla. Itse olen aikoinaan juuri noista syistä siirtynyt muihin hommiin.

    rekkamies

    Kuljetus puolella ikuisuus ongelma on purku ja lastaus jonoissa odottelu. Ei ole tänäkään päivänä tavatonta jopa kolmen neljän tunnin odotus vaikkapa päästä puukuormaa purkamaan. Jokainen voi kokeilla kesken työpäivän istua tuo aika rappusilla tai kannon nokassa, sanotaan, että olet sitten illasta vaan sen verran pitempään. Voin sanoa, että tuntuu aika ihmisarvoa alentavalta, vaikka siitä saisi palkankin.
    Tässäkin asiassa voidaan verrata rakkaaseen naapuriin Ruotsiin. Siellä yleinen tavoiteaika puun vastaan otossa 20 min. kuorman purkuun, sen jälkeen korvaus luokkaa euro/min. Toiminta on pystytty järjestämään niin tehokkaasti, etteivät pääse odotus korvauksilla juhlimaan.
    Automiehellä noin pitkä odotus aiheuttaa vielä liian pitkän työpäivän, mistä voidaan sakottaa vielä kuukausi jälkeen päin.

    suorittava porras

    Korjuussakin ja sen hallinnassa olisi paljon kehittämistä .
    Vuoden 2014 aikana sattui kaksikin pidempää seisokkia , jotka alkoivat hyvin lyhyellä varoitusajalla . Pahimmillaan 1,5-2 :n kuukauden seisokista ilmoitettiin edellisenä päivänä . Nämä seisokit eivät välttämättä ajoittuneet sovittuun loma-aikaan ja aiheuttivat monille perheellisille melkoisesti päänvaivaa . 4-5 kuukautta vuodesta ilman työtä ei myöskään naurattanut .
    Tuntuu jotenkin kummalliselta , että vuoden pimeimpien kuukausien aikana korjataan jopa 6 milj. kuutiota puuta kuukaudessa . Kesällä , valoisaan aikaan , kuukaudessa kaatuu vain 1,5- 2miljoonaa kuutiota puuta. Työmäärää tasaamalla työvoimakin saataisiin riittämään paremmin . Kalustosta puhumattakaan. Luonnonvaloakaan eivät parhaatkaan keinovalot voita.

    rekkamies

    Nopeasti alkaa syitä ns. työvoima pulaan löytyä. Vaikea uskoa näln suuren työttömyyden aikaan ettei tekijöitä löydy, jos palkkaus ja olosuhteet ovat kohdallaan. Pienyrittäjän ja työntekijöiden ei tarvitse olla työvoima pulasta huolissaan, päinvastoin markkinoilla sellaisen arvo nousee josta niukkuutta on.
    Oman työn arvostuksesta kyllä kannattaa pyrkiä huolehtimaan.

    pihkatappi

    Paperitehtaalla nuo odotusajat on joissain tapauksissa laskettu siten että rekka odottaa usein muutaman tunnin, että saadaan lastata sitten uunituoreet rullat kyytiin, odotusajat on halpoja verrattuna siihen että kolleja joutuisi käsittelemään trukilla useampaan kertaan ja tehdä sitten jostain rulasta vielä sekundaa. Ja kun itäeurooppalainen kuski tulee pihaan, on lastaukseen usein vielä useampi päivä aikaa, voi vaan miettiä että mikä ero on poikien palkoissa verrattuna tehtaan sisäpuolella oleviin trukkimiehiin, omat eväät nillä vierailla on, muutenhan koko reissusta tulisi persnettoa kuskille.

    mehtäukko

    Puun riittävyys pitkässä juoksussa on kyllä suoraan navastaan kiinni metsänhoidon tasosta sen kaikissa vaiheissa.Kaikki talousmetsät olisi saatava jollain konstilla toiminnan piiriin.
    Yksi kanto kaskessa on tuontipuu ja varsinkin sen hinnoittelu kotimaiseen nähden.Ei ole teollisuudelta löytynyt tähän saakka selitystä (mikä kyllä tiedetään ) miksi tuontipuun hinta rajalla on n.50€ motille.Nyt vasta ruplan romahdettua tunnustivat sen olevat ”edullista”.
    Puun vientiketjussa on lisäksi satamien ja kuljetuspuolen ammattiliitot,jotka jo savun hajusta pysäyttävät koko tivolin.

    Näitä epävarmuustekijöitä löytyy ja osa ihan tekopelillä.
    Ei vain taida löytyä sovittelijaa ja yhteistä tahtoa jolloin iso remmi lähtisi vetämään…?!

    lastunraapija

    ”Pihkatapin” tarinaa en ymmärrä. Miten valmiita paperirullia kuljetettaisiin tukkirekassa? Ei ole sellaista kuormaa tullut maantiellä vastaan. Kuivatavaraa tehtaalle tuovan rekan tapauksessa voisikin pitää paikkansa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)