› Keskustelut › Metsänhoito › Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 8 9 10 … 42 43 44

  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Lähetetty: 1.3.2017, 22:04

    Merkitty: 

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

    Tekijä
    Trivia
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 4.3.2017, 20:22

    Aika tarkkana pitää olla, kun mitataan esim. Saimaan pinnan kohoamista. EI, kyllä se syrjäytynyt vesimäärä saadaan selville punnitsemalla. Ja tämä on Fakta.

    Jovain 4.3.2017, 23:13

    Saadaan selville punnitsemalla (Arkhimedes), mutta myös allasmittauksena, niin kuin tuolla aiemmin on kerrottu. Ei siihen Saimaata tarvita.

    harrastelija 5.3.2017, 06:26

    Tolopainen: @ Älä nyt viitsi höpöttää, ei hakkuukoneiden mittauksia kontroloida upottamalla puita yhtään mihinkään. Minunkin kuitupuut menevät junavanujen lastausasemalle ja sekoittuvat muihin puueriin. Ei niitä voi edes tehtaalla mitata. Koita nyt hyvä mies tulla sieltä 50-luvulta nykyaikaan. @

    Tokko nykyisten tarkkojen motomittojen jälkeen tehdasmittausta tarvitsee tehdä. Ponsse-automaatilla esittelijä kertoi jo vuosia sitten, että miten moton mittapää toimii. Halkaisijaa laite mittaa sentin välein ja laskuri laskee tilavuutta etenemisen mukaan. Pii kertaa d2/4 x l = V.

    Nyt mukaan yleistynyt kuormavaaka pystyy erottelemaan samaan rekkakuormaan pienemmätkin hankintanökköset jotka aikaisemmin joutui tehdasmittaukseen kuitupuolella. Tukit mitataan nähtävästi laserilla pölkky kerrallaan. 50- ja 60-luvulla mittasimme tukkeja pystyyn ”lakulla” ja lanssissa saksilla, päähän merkittiin jo metsässä pituus.

    Muistuipa mieleen ”isojen poikien” laskukaava: 2 r x pii k / c c:n Siinäpä matemaattinen pähkinä sunnuntaipäivän ratoksi 🙂

    koillis lappi 5.3.2017, 07:48

    Harrastelian kaava viittaa petipuuhiin.

    Vaikea rammita kun ei ole kaikki aika ym janat käytettävissä.Mutta hyvä siitä tullee,toivottavasti.

    Jätkä 5.3.2017, 08:01

    Jovain:

    ”-Saadaan selville punnitsemalla (Arkhimedes), mutta myös allasmittauksena, niin kuin tuolla aiemmin on kerrottu. Ei siihen Saimaata tarvita.”

    – Kyllä siihen kelpaa vaikka Päijänne, mutta vaatimuksena on, että vettä on riittävästi ja paikka on ilman jäitä talvellakin, kun mitataan.

    Pelkkään painoon perustuva mittaus ei voi olla täysin oikea, kun on kyse puutavarasta ja sen ominaispainon määrittelyssä käytetään kertoimia. Siksi Motomitta on tarkka, koska siinä on mitattu kaikki puut, jotka on hakattu seuraavaksi on upotusmittaus ja sen jälkeen arvonta. Tukkien mittaus sahalla ei ole niin hyvä kuin motomittaus.

    Tolopainen 5.3.2017, 08:43

    Koita nyt Jätkä selvittää itsellesi, että sahoilla tapahtuva tukkien mittaaminen on menetelmältään kaikista tarkin, siinä tukkien paksuus mitataan millin tarkkuudella ja kaikki muotovirheet saadaan selville. Ei upotusmittauksen tarkuus riitä nykysahojen mittaustarpeisiin. Kun pitää mitata tarkasti lenkous pituus ja paksuus, nippujen upottamisella ei paljon viisastu. Moto mittaa tukin paksuuden noin sentin tarkkuudella ja antaa paremman tukkisaannon kuin tarkempi mitta, koska mittaa tukit liian paksuiksi.

    Kalle Kehveli 5.3.2017, 08:52

    Sahalla ottavat tukin tyven ilmaiseksi ja myyvät sen osan sitten selluksi tai energiaksi? Epäilen sahan mittauksissa näin käyvän.

    pikkutukki 5.3.2017, 08:57

    ”Moto mittaa tukin paksuuden noin sentin tarkkuudella”  . Onkohan noin ?

    Jovain 5.3.2017, 09:56

    Jätkä: Kyllä se kelpaa Päijännekin, mutta tiedämmehän me myös sen, että ei se upotusmittauskaan ole täysin oikea. Se ei ota huomioon esim. lunta ei jäätä eikä muutakaan ylimääräistä mitä kuormassa on. Miinustaa kyllä kuoren puuttumiset, puun halkeamat, korot tai muuta vastaavaa, huomioi oksan tyngät jne. Ja on näin omalla tavallaan absoluuttinen mittaustapa, mutta ei kuitenkaan jostain syystä ole yleistynyt käytännössä. Massatehtaiden mittausaltaissa on usein esim. uppopuita on pohjan saostumia jne. Tarkkuutta se vaatii tämäkin mittaustapa. On kyllä mittaustapana riittävän tarkka tämäkin, mutta vaatii kyllä huomioon ottamista eritavalla kuin motomittaus, joka tarkka on sekin.

    Jätkä 5.3.2017, 10:39

    Tollopainen:

    ”-Koita nyt Jätkä selvittää itsellesi, että sahoilla tapahtuva tukkien mittaaminen on menetelmältään kaikista tarkin, siinä tukkien paksuus mitataan millin tarkkuudella ja kaikki muotovirheet saadaan selville. Ei upotusmittauksen tarkuus riitä nykysahojen mittaustarpeisiin. Kun pitää mitata tarkasti lenkous pituus ja paksuus, nippujen upottamisella ei paljon viisastu. Moto mittaa tukin paksuuden noin sentin tarkkuudella ja antaa paremman tukkisaannon kuin tarkempi mitta, koska mittaa tukit liian paksuiksi.”

    Onko joku puhunut sahalla tehtävän tukkien vastaanottomittauksen upottamalla? minä en ole moista havainnut.

    Miten ”Mittausaltaissa” olevat uppopuut vaikuttavat mittaustulokseen? Entä saostumat? Ei tuohon tarkoitukseen taida olla mittausaltaita, vaan nippu upotetaan luonnonveteen, jossa pohjaan saattaa olla matkaa kymmenen metriä. Ja pohjaan pitääkin olla matkaa, eihän punnitus onnistu, jos nippua kannatellaan.

    Upotusmittauksessa mitataan puun määrää, ei lenkoutta, ei oksaisuutta, ei ladontaa.

    Kesällä on aika harvoin myöskään lunta ja jäätä nipuissa, vaikkakaan vedessä punnituksessa ne eivät juurikaan vaikuta, ilmassa punnituksessa kyllä.

    Upotusmittaus on kontrollointia varten, eli kaikki mittaustavat kontrolloidaan upottamalla. Ei koskaan – ei milloinkaan ole kaikkia puutavaraeriä mitattu upottamalla.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 8 9 10 … 42 43 44