Keskustelut Metsänhoito Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 438)
  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

  • Visakallo

    Tolopaisella on kieltämättä tänään lipsut tavallistakin enemmän.

    Tolopainen

    Jätkältä puuttuu käytännön kokemus teollisuudesta  ja esittää asioita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muka jollain nippuvaaalla tehtäisiin tarkkuusmittauksia, tuolle sallittu heitto on kymmeniä kiloja. Miksi motomitta tarkistettaisiin epätarkalla menetelmällä, joka on lisäksi taloudellisesti liian kallis ja hidas. Yhdistää epätarkkoja menetelmiä ja väittää tulosten olevan absoluuttisia. Kun tieto lopuu alkaa höpöttää henkilökohtaisuuksia. Kannattaisi käydä välillä raittiissa ilmassa.

     

    oksapuu

    Motomitta on hyvä…

    Motomitalla ne metsäänjääneet puut tulee mitattua/maksettua. Tuolla ajokoneen vaakamittauksella ”isofirma” tietysti haluaa siirtää hävikin myyjän piikkiin…

    Berza

    Itselläni on havaino, että syksyisin -talvella tehdyissä hakkuisa vaakamittaus antaa paremman tuloksen, kuin konemitta. Kokemusta useammasta kaupasta, joissa näin kävi. Ero oli 3-5%. Konemies kertoi saman huomion ja sanoi  kevätkaudella kuvion kääntyvän toisin päin.

    Olen nytten tehnyt ojalinjalta ja muutamalta tuhelikolta kelkkapelissä vajaa sata kiintoa. Lunta ja räntää on tänäaikana pinoihin kertynyt aikatavalla ja luulenpa, että + merkkisellä taasen mennään.

    Jätkä

    Upotusmittauslaitteet on käytännössä jokaisella kuiduttavalla tehtaalla – olen niiden käyttöä työssään seurannut. Ilman niitä ei aikoinaan edes pystymittausmenetelmät olisi tulleet hyväksytyksi.

    Upotusta käytetään kontrolloitaessa muita, esim painoon perustuvia mittauksia. Kun kauppa on tehty kuutuista, niin siihen ei kilojen mittaaminen riitä.

    Olen ollut puutavaran mittauksessa käytännössäkin aivan varmasti enemmän kuin Tollo.

    Toisekseen, kun nippu painaa pari – kolmekymmentä tonnia, on ihan sama, vaikka muutaman kilon heittäisi. Heitto voi syntyä vain vaakassa olevan heiton takia. Vedessä punnitseminen pitäisi olla Idioottivarma menetelmä, jossa esim veden painon voi tarkistaa vaikka joka nipun kohdalla tarkkuusvaakalla.

    Näyttää vaan olevan, että kuten Jeessi sekosi renkaiden profiilin kohdalla, niin yhtä totaalisesti Tollo sekosi upotusmittauksessa.

    Ei se ole häpeä, että et mitään tiedä, mutta se on, että et edes halua oppia uutta. – ”Ei jatkoon”.

    Tolopainen

    Onhan niitä joskus aikojen alussa voitu käyttää, kun virkamiehet ovat sellaiset pykälät teheneet. Miksi sahoilla ei ole mitään upotusmittauslaitteita, vaan mittaus tapahtuu nykysin laserilla. Sellupuiden upotusksella ei ole nykyisin enää mitään merkitystä. Ei vaakoja sillä kalibroida, se tapahtuu leimatuilla punnuksilla, käytännössä upotusmenetelmällä ei ole enää mitään merkitystä, eikä sitä tarvita mittausten kontrolointiin..

    kuusessa ollaan

    Tolppaiselle tiedoksi, metri on nykyisin määritelty tietyksi osaksi valonnopeutta…se Pariisin tanko on museoituna vuodesta -60. Toissavuonna tuli ko metallitanko nähtyä.

    Jätkä

    Virkamiehillä ei ole mitään tekemistä upotusmittauksen kanssa. Kysymys on edelleenkin vain ja ainoastaan tarkimmasta mahdollisesta mittausmenetelmästä, aiheesta, jossa painolla ei ole muuta roolia kuin se, että autoissa ei olisi tonnitolkulla ylikuormaa.

    Hakkuukoneiden mittausta kontrolloidaan monin eri tavoin ja tehokkain, halvin ja tarkin kontrolli on puuerän mittaaminen upottamalla.

    Jos joskus siirrytään puun myyntiin kilokaupalla muissakin puulajeissa kuin visakoivussa, niin silloin punnitseminen on oikea mittaustapa.

    Esim tyvifunktion määrittelyssä upotusmittaus on edelleenkin ainoa luotettava menetelmä. Se tosin tehdään altaassa, mutta siinä ei mitata syrjäytettyä vesimäärää, vaan punnitaan pölkyt ilmassa ja vedessä – edelleenkin.

    On aika vaikea tilanne, kun nollatasoista vanhaa Tolloa pitää alkaa kouluttamaan ihan tosielämään.

    harrastelija

    En ole vierestä seurannut muuta puun tilavuuden  mittausta kuin pysty-, pino- ja motomittausta. Yhtiön miehiltä olen kuullut näistä tehdasmittauksista. Joskus olen ihmetellyt, että miten ne tehdään.

    Ainakin siltamittausta on käytetty, eli rekka ajetaan kuorman kanssa vaakaan, puretaan kuorma ja otetaan tyhjän rekan paino. Erotus on kuorman paino ja sen kosteuspitoisuus on sitten mitattava ja arvioitava erikseen jotta oikea tilavuus saadaan selville. Kurottajavaa’an avulla vastaava saadaan myös selville, ja kosteus on silloin myös mitattava.

    Olen ymmärtänyt, että upotusmittaus olisi tarkempi ja tulos saadaan Arkhimedeen lain perusteella. Eli kappale syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, jonka ominaispaino määrätyssä lämpötilassa (+4 oC tarkalleen) on:  1 dm3 = 1kg. Syrjäytynyt vesimäärä mitataan altaan kohonneesta tilavuudesta tai yli valuneesta vedestä.

    Nähtävästi upotusmittaus on työläämpi, joten olen luullut, että vaakamittaus on yleisempi tehdasmittaustapa ja upotusta käytetään enemmän kalibrointiin.

    Tolopainen

    Älä nyt viitsi höpöttää, ei hakkuukoneiden mittauksia kontroloida upottamalla puita yhtään mihinkään. Minunkin kuitupuut menevät junavanujen lastausasemalle ja sekoittuvat muihin puueriin. Ei niitä voi edes tehtaalla mitata. Koita nyt hyvä mies tulla sieltä 50-luvulta nykyaikaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 438)