Keskustelut Metsänhoito Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 8 vastausta, 431 - 438 (kaikkiaan 438)
  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

  • SamiSoikkeli

    Jos isoteen tietoja ihaillaan, niin kyseessähän on ollut ylispuiden poisto taimikon päältä. Sen verran harvempaa, että pitäisikin metsänmittauksen onnistua kaukokartoituksen avulla. Tiheämmissä, normaaleissa sekametsissä aikas mahdotonta saada hyviä lopputuloksia muutakuin sattumalla.

    Kannattaa edelleen tarkkailla kuvioiden  tietojen hankintatapa, kuten aikaisemmissa viesteissä linkitin kuviin. Edelleen mm. välialuesuunnittelun tietoja ja aikoja sitten ostettujen ms-tietojen rippeitä palvelussa. Näille vain uusia laskentoja tehden päästään ihan hyviin tuloksiin.

    Visakallo

    Tässä vaiheessa en osaltani ole vielä kovin vakuuttunut metsaan.fi -kuviotiedoista. Kun esim. 29v. täysin puhdas istutuskuusikko on tiedoissa 48v. sekametsää, ja vastaavia alueita löytyy useita, niin parantamisen varaa kieltämättä vielä on. Ymmärtäisin virheet paremmin, jos kuvioden rajat olisivat jotenkin epäselvät ja niissä olisi sekapuustoa, mutta kun näin ei asia ole.

    Tikkula

    Meille valmistui metsäsuunitelma ja keilaus perättäisinä vuosina. Motti määrät oli keilauksessa aika lailla samat kuin suunitelmassa. Tasa ikäisessä metsässä ihmeteltävän tarkka. Hoitotyöt oli arvottu, taimikoissa runkoluvut pielessä. Samoin yllättävän nuorta ja pientä metsää ehdotettiin aukoksi. Uskoisin että aika paljon myös miehestä kiinni miten tulkitsee keilausdataa ja ”piirtää” sen puhtaaksi.

    SamiSoikkeli

    Tikkula,
    Keilausdatan tulkinnassa ole pelkoa yksittäisen miehen/naisen subjektiivisesta tulkinnasta. Lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Piirtäminen ei oikein osu noihin työtehtäviin ainakaan minun mielestä, ei edes hipsuissa. Kuvioiden segmentointiin ehkä hiukan mutta siihenkin hyvin vähän.

    Lentolaserkeilaus on hiukan verrattavissa ladon oven haulikolla ampumiseen pimeässä ja vielä pussi päässä. Jokin hauli osuu ja suurin osa ei!
    Eli jossain metsikössä tiedot osuvat ja toisessa ovat mitä sattuu. Tilastollisin keinoin voidaan spekuloida sitten valtion hankerahalla porskuttavien kesken kuinka hyvää tämän vuoden data onkaan.

     

    kim1

    Minulla näyttää laserkeilauksen mukaan olevan ka. 330 mottia/ha. Ns.kotimettä palstalta oli n. 28ha:n alalta ehdoteltu harvennus  ja päätehakkuita 5800 motin edestä seuraavan viiden vuoden aikana….,tiedä häntä…,no täytyy nyt ainakin vähän polttopuita tehdä….

    Metsänmies

    Kannattaahan tuosta  kim1 jo muutama puu kaataa polttopuuksi. Vaikuttaa, että ei mene vielä vajaatuottoiseksi.

    pihkatappi

    Eilen mittasin yhden 4 ha kuvion. Metsään.fi näytti että olisi ppa 20 ja motteja 130/ha. Otin 16 relaskooppi alaa: ppa keskiarvo 28 ja pituus 14 metriä, eli motteja noin 180/ha. Lisäksi kun parhaissa kohdissa ppa oli 38, niin metsään.fi hakkuun ajoituksen suhteen oli tässäkin tapauksessa pahasti harhaan johtava. Harvennus on tehtävä heti, onneksi runkoluku on vajaan 1800, niin hakkuu ei ole pahasti myöhässä.

    A.Jalkanen

    Sopinee jotenkin ketjun aiheeseen…

    Dronella voi tarkastaa yksittäisen uudistusalan tai hirvituhon, mutta kaikki kenttätyö tulee kalliiksi. Homma pitäisi automatisoida: metsänkäyttöilmoituksista tiedetään mitkä kuviot aiotaan avohakata, ja tarkastellaan niitä metsälaissa uudistamiseen varatun ajan päätyttyä. Kylvötaimikot ja luontaiset ovat niissä vielä pieniä, joten erotuskyky ei varmaan riitä siihen, että vesakot erottuisivat kehityskelpoisista taimista. Voi olla, että näille kohteille tarvittaisiin edelleen maastotarkastuksia, mutta istutustaimikot voisivat mennä pääosin automatiikalla, ja tarkastuksen kattavuus paranisi huomattavasti verrattuna otantaan perustuvaan tarkastukseen. Tässä käytäisiin ainakin kerran läpi kaiki avohakkuualat. Jatkuvaan kasvatukseen tämä ei oikein sovellu.

Esillä 8 vastausta, 431 - 438 (kaikkiaan 438)