Ei mene. Kun olin muualla enkä kotona läppärin vieressä mutta nyt vastaukset:

Se johtuu siitä mitä apteerausohjelmaan on katkottaviksi tukkipituuksiksi asetettu kun työmaakartta ja apti on lähetetty koneelle. Olen täällä kirjoittanut että apteerausohjelmalla tehdas ohjaa katkottavia pituuiksia tarpeidensa mukaan. Jos tukkiosuutta on tuo 87 dm ja katkottavat pituudet ovat nuo mitkä kirjoitit niin ilman muuta tukkia joutuu pikkutukkiin. Meillä on metsureita firmassa myös ja niitä koskevat samat katkontapituudet kuin motojakin. Oikea osoite valitukselle on ostaja eikä kuski eikä metsuri. Se miksi nyt tehdään pääosin vain 43 dm tukkia johtuu siitä että tehdas ei halua lyhyempiä mittoja. Katkottavat mitat on myös kauppakirjassa.

Toinen kysymys. Sekin johtuu aptista ja ostajan halusta. 34 dm tukille annetaan niin pieni hinta ettei sitä saa tehdä. Ostajalle tehdään vain ns ”luku kappaleet”. Sama koskee teko-ohje koskee metsureita.

Kolmas kysmys: Tuosta olen samaa mieltä. Yleensä jos paksuja latvoja löytyy on syy neljästä asiasta. 1. tehdään vain määrämittakuitua, 2. moton kalibrointi ei ole kunnossa eli on liikaa plussalla, 3. moton aptissa on eri kuitumitat painoarvotettu väärin, 4. kuljettaja on joutunut tekemään laadun vuoksi lumppausta kuten haara ja jne. Yleensä on niin että paksussa latvassa jos on vapaa katkonta vika on kohdassa 2.

Tuo sitolkan kommentti on puuta heinää. Metsuria koskee ihan  samat katkontaohjeet kuin motojakin.

Hyviä kysymyksiä. Lisää.

Vaikeaa on keksiä vastauksia? – Pitäisiköhän sinun kilauttaa kaverille, tai kysyä yleisöltä?

No jätkän tarkoituksena on jälleen yrittää osoittaa oma erinomaisuus väheksymällä toista. Valitettava piirre ihmisessä ja kertoo henkilöstä aika paljon. Itse en aio siihen leikkiin lähteä ja voin antaa ihan oikeita vastauksia tulolta kenttätyöntekijän kannalta katsottuna.

Niihin kysymyksiin sitten. Myönnän etä luin asian huonosti samoin en tarkistanut kirjoitustani. Ilman muuta moton tavoitteena on ensiksi tavoittaa tukin minimimitta niillä tukin, josta olen kirjoittanutkin, pituuksilla jotka sille on annettu. Jos siihen päästään kahdella lyhyellä mitalla niin sitten tehdään niin. Toisekseen kauppakirjat leimikoista ovat hyvinkin erilaisia joten mitkään mitat eivät ole ns vakiomittoja. Joten se toteamus että kauppakirjassa on aina jotain lyhyitä mittoja kuin 34 dm ja jne on apsurdi väite. Se on totta että puunmyyjälle jokainen tukinpituus on samanarvoinen mutta tehtaalle se ei ole niin. Se ei ole kuskin tai metsurin valinnassa mitä tehtaalle tehdään vaan speksit tulee tehtaalta.

Toinen kysymys koski haarapuuta. Haarapuussa voi tulla hyvinkin paksu latva esim määrämittaista kuitua tehdessä. Kun haarasta latvat katkaisee ja niistä ei minimi kuitua tule niin kahdeksi erilliseksi paksuksi latvaksi ne jäävät. Onhan niistä latvoista kuitua yritettävä jos niistä uskoo sen tulevan. Tuo haara oli vain esimerkki. Voihan se olla muukin viallisuus jota kuidussa ei sallita.

Toivottavsati vastaukset on riittäviä. Mutta voidaan jatkaa edelleen mutta siinä hengessä että muillekkin palstan kirjoittajille olisi jotain annettavaa keskustelulle.. Oman erinomaisuuden esitteleminen ei varmaan kuulu tälle palstalle.

Metsuri- motokuski on mielestäni selostanut asioita hyvin selkeästi mutta Jätkä ei ilmeisesti ymmärrä ollenkaan miten harvesterin mittalaite toimii.Mikä tuntuu metsäoppilaitoksen opettajan kyseessä ollen kovin oudolta.

Haaran voi katkaista sen alapuolelta ja tehdä molemmat haarat sitten erikseen .Sopivalla puulla voi  myös irrottaa otteen ennen haaraa , ottaa toisesta haarasta kiinni ja peruuttaa jolloin karsimaterät repäisee sen irti .Pienemmällä puulla  voi haaran repäistä myös pystyssä olevasta puusta.

Sahauksella tai nollausnäppäimellä pituusmitta nollataan jolloin apteerausohjelma alkaa laskea mitä jäljellä olevasta puusta tulisi.Kun kouran nostaa pystyyn niin ohjelma tulkitsee että aletaan tehdä uutta runkoa.