Jos ostaja / hakkuukoneen kuljettaja ei osaa tehdä hyvää jälkeä ilman neuvomista, on parempi kun etsii muita hommia.

Jätkä: ”Metsuri”. Koska motokuskit tekevät tukkipuusta luvattoman usein pikkutukkia, joka maksaa vain muutaman euron enemmän kuin kuitupuu ja pahimmassa tapauksessa suttaavat metritolkulla tukkipuuta kuituun, niin joku roti heillekin pitäisi panna.

Se miksi tukkipuuta siirtyy pikkutukkiin johtuu pääosin  siitä että tehtaan lähettämä apti pituuksien painoarvoineen  ja tukista tehtävät mitat eivät osu yhteen. Yleensä syynä on se että pienimmät mitat jolla päästään lähelle tukin minimiä puuttuvat. Olen täällä kertonut että moton hakkuukoneohjelmassa on tiettyjä painotuksia. Suurin painotus on aina päästä minimimittaan seuraavaksi tärkein on aptin painoarvot jolla ostaja ohjaa tuotteen katkontaa tehtaalle haluisimpiin mittoihin. Jos minimiin ei päästä se taas johtuu ostajan katkontaohjeesta eikä kuskista eikä moton laskentakyvystä. Tämä sama asia koskee myös metsuria jollekka sanotaan että lyhyin sallittu tukki on vaikka 43 dm. Sen lyhempää ei saa tehdä.

Sovitaanko jätkä niin että ei haukuta metsureita, motokuskeja eikä hakkuukoneiden ohjlemia tyhmiksi vaan jos löytyy sellainen ongelma johonka et löydä tai et tiedä ratkaisua niin kysyt sitä täältä. Uskon että meissä on monenlaisia ammattilaisia niin silloin voimme auttaa. Minusta ei ole fiksua luokitella ihmisten älykkyytä sen mukaan mitä työtä hän tekee.

Siinähän se ongelma on , että harvoin tiedetään riittävän tarkasti , mikä on leimikon puiden laatu . Mikään apti ei toimi huonolaatuisessa metsässä  ,kun taas lähes mikä tahaansa apteerausohjelma antaa hyvän tuloksen puuston ollessa laadultaan hyvää .

Koivikon piiskaamassa ja ravinteiden epätasapainosta kärsivässä kuusikossa tai 60-70 lukujen moniväärissä istutusmänniköissä voi tukkiosuus jäädä 2 -harvennuksella pahimmillaan 10%:n tietämiin. Toimistotyönä tai palstan reunassa hätäisesti tehdyn tarkastelun tuloksena  syntyy monesti liian optimistisia arvioita .

Metsuri motokuski: ”-Sovitaanko jätkä niin että ei haukuta metsureita, motokuskeja eikä hakkuukoneiden ohjlemia tyhmiksi vaan jos löytyy sellainen ongelma johonka et löydä tai et tiedä ratkaisua niin kysyt sitä täältä”.

Sovitaan vaan. Kysynkin ensimmäiseksi kysymykseksi, että: Kun tukkiosuus on 87 dm, niin minkä takia hakkuukone, sen ohjemat, taikka kuski tempaisevat tyvestä 46 – 49 – 52 – tai 55 dm:n pituisen tukin?

Siin MIKSI? Lyhin tukki, jonka saa tehdä, on 43dm?

Kysyn toiseksi: Kun kauppakirjassa lukee, että tukin mitat 34dm, 43dm – 55dm, niin miksi 34 dm:n tukkeja ei näy – näkyy vain latvasta tehtyjä pikkutukkeja ja paksuja kuitupöllejä.

Kysyn kolmanneksi: Miksi kuituleimikossa jonka kauppakirjaan on kirjoitettu pituudet 27 dm – 60 dm, hakkuun jäljiltä on paljon latvuksia, joissa on mitat täyttävää runkopuuta 25dm – jopa 26,5 dm? Niistä on ilmeisesti napattu 6 – metrinen tyvi, mutta kuka tai mikä on ollut tyhmä, jos se ei ole ollut apti, taikka kuski?

Lisää kysymyksiä tulossa toivottavasti oikeita ja ymmärrettäviä vastauksiakin.

(Metsureiden jäljiltä noita tyhmyyksiä ei juurikaan ole nähty).

Täyttä kusetustahan tuo on. Metsurin jäljeltä ei tosiaan tuollaista haaskausta ole. Hyväkin metsä saadaan katkonnalla tärveltyä niin, että tukkiprosentti laskee kymmeniä prosentteja. Joskus olen ihan mittanauhan kanssa ihmetellyt koneiden katkontaa. Siinä sitä arvokasvua puulle tapahtuu äkkiä, mutta alaspäin. En edes myy enään pikkutukkia. Vain oikeaa tukkia ja kuitua.  Hinnanero on niin mitätön, että arvostan enemmän sitä kun katkontaa/hakkuuta on helpompi valvoa. Eikä saha ainakaan minulta saa tukkia kuidun (pikkutukin) hinnalla.