› Keskustelut › Metsänhoito › Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 27 28 29 … 42 43 44

  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Lähetetty: 1.3.2017, 22:04

    Merkitty: 

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

    Tekijä
    Trivia
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 31.3.2017, 11:55

    Visakallo on vakuuttunut siitä, että Metsään.fi data päätyy veroprusteeksi. Voi olla näinkin, mutta verotus voi perustua myös kokonaan toiseen julkisesti jo pitkään saatavilla olevaan dataan. Tilatasolla yllättävänkin tarkkaan tietoon päästään Luken VMI datalla (monilähdeinventointi). Tämän lisäksi on tulossa satelliittikuvaukseen perustuva muutostulkinta. Ainakin avohakkuut pystytään teknisesti tunnistamaan jo nyt, muutaman aarinkin aukko saadaan erotettua automaattisesti. Tilarajatiedon tuottaa Maanmittauslaitos.

    Eli siis vaikka koko Metsään.fi ajettaisiin alas, niin pinta-alaveron tyyppinen verotus onnistuu muillakin menetelmillä.

    Metsään.fi tietojen epäluotettavuutta moni moittii täällä kiivaasti. Kehitettävää on, mutta uskooko joku, että kehitys on pysähtynyt?

    Metsäsuunnitelmia kauppaavat metsätoimijat ovat harmissaan kun oma tuote ei käy kaupaksi kun metsään.fi:ssä on vastaavat tiedot. Tämä on turhaa syyttelyä. Katse kannattaisi kääntää siihen omaan tuotteeseen. Perinteinen metsäsuunnitelmahan on vain kuvioluottelo. Siitä puuttuu selkeät suositukset minkälaisia hakkuukokonaisuuksia kannattaa muodostaa ja missä järjestyksessä hakkuut kannattaisi tehdä. Sama juttu hoitotöiden osalta. Niitä ei ole niputetty työmaakokonaisuuksiksi. Miksi ei? Tässä olisi selkeää lisä-arvio keskimäräiselle metsänomistajalle.

    MaalaisSeppo 31.3.2017, 12:19

    Verotus voi perustua vain virkavastuulla tuotettuun tietoon. Tätä ei metsään.fi palvelu täytä.

    Sama se on entisellä pinta-ala-verolla. Siinä käytetty metsän maapohjan luokittelu ei täytä nykyisiä tarkkuusvaatimuksia. Jos otettaisiin käyttöön, johtaisi loputtomiin valituskierteisiin. Taitaisi kaatua perustulakiin.

    Ainoa, järkevä ja riittävän tasapuolinen on myyntivoiton verotus.

    A.Jalkanen 31.3.2017, 13:41

    Ei metsänomistajia pitäisi verottaa puuvarannosta, vaan palkita heitä hyvästä hiilivaraston ylläpidosta. ?

    Visakallo 31.3.2017, 17:14

    Katsotaan nyt mitä hyvää ja kaunista sieltä valtiovallan taholta lopulta meille tulee. Verotus perustuu osaltaan itse ilmoitettuun tietoon ja osa menee suoraan verottajalle, mutta verotusperusteet eivät välttämättä ole kovinkaan tarkkoja. Esim. rakennusten kiinteistöveroon vaikuttaa eniten vain ikä ja neliöt. Rakennuksen kunnolla ei ole niin väliä. Taajamista löytyy vielä se erikoisuus, ettei kerrotalojen kaikki kerrokset ole välttämättä mukana verotettavissa neliöissä.

    SamiSoikkeli 7.4.2017, 23:01

    Tämä viestiketju on ilmeisesti saanut hiukan ihmisiä puolustuskannalle ?

    https://www.luke.fi/blogi/miten-laserkeilattu-tieto-tayttaa-odotukset/

    ”
    Tilavuuden virheet paljastuvat vasta hakkuissa, ja tällöin aliarvion paljastuminen voi olla iloinen yllätys, mutta yliarvion paljastuminen suuri pettymys. Inhimillinen metsäsuunnittelija saattoi pyrkiä pettymysten välttämiseen, mutta keilausaineiston tulkinta-algoritmi ei.
    ”

    Eräs vastaan tullut tila (muutama sata ha) oli Metsään.fi-palvelun tietojen mukaan arvoltaan heti hakattavan puuston osalta 1 460 000 €. Maastossa tuotettu metsäsuunnitelma antaa ”heti hakattavaksi” 860 000 € ja nämäkin hakkuut suunniteltiin mahdollisimman kestävinä seuraavien vuosien aikana.

    ”
    Laserkeilausaineisto on operatiiviseen päätöksentekoon riittävän luotettavaa, kunhan otetaan huomioon ilmeiset aineiston heikkoudet.
    ”

    Ok, ja nämä ottaa huomioon kuka ? Mielestäni Metsään.fi-palvelua on markkinoitu juurikin metsänomistajille, kaikille tavallisille ihmiselle, jotka metsää omistavat. Tästä joukosta on hyvin hyvin  pieni prosentti, joka osaa ottaa huomioon aineiston heikkoudet.

    ”
    Kun kaikki hyötyvät, on myös perusteltua sijoittaa metsävaratietoon verovaroja jatkossakin.
    ”

    Eniten tästä hyötyvät valtion rahaletkussa olevat koululaitokset ja virastot. Rahaa voidaan imuroida projekteilla sekä hankkeilla joilla pyritään parantamaan metsävaratietoa ja näin tehostamaan metsien puuraaka-aineen käyttöä teollisuudelle. Ja edellisen virkkeen viimeisen lauseen lopussa on se tärkein hyötyjä.

    Jos nyt joku oikeasti luulee, että tavalliselle metsänomistajalle tehdään valtion rahoilla jotain hyvää, niin höpöhöpö! 🙂

    Puuki 8.4.2017, 06:47

    Jos metsään.fi tiedot otettaisiin metsäverotuksen pohjaksi, verotus muuttuisi kokonaan arviopohjaiseksi.

    Varsinkaan sekapuustoiset metsät ei nykyisellä laserkeilausmenetelmällä tule arvioiduiksi lähellekään riittävän hyvin.  Esim. koivikossa, jossa muutamia pieniä alikasvoskuusia, pitäisi laserkeilaustulosten mukaan olla kuusikuidun lisäksi kuusitukkia ja jokunen motti myös mäntykuitua -ja tukkia. Liian suuria virhearvioita puuston arvon osalta tulee helposti.

    Pinta-alaverotus on liian kallis systeemi pitää yllä. Ei ne vanhat 80-luvun tiedot pidä enää paikkaansa ja ilman jatkuvaa päivitystä ei onnistu.

     

     

     

    koillis lappi 8.4.2017, 06:59

    Tuossa just hakkautin 12 ha soita joissa ei pitänyt olla mitään hoitotoimenpiteitä vuosiin.Elikkä käänteisessä järjestyksessä edetään kun pitää hakata jotta saaadaan suunnitelma ajantasalle.Ja toinen epäkohta.M.fi pitää 14 yläharvennettuja kuvioita päätehakkuu kypsinä.Vaikka ovat vasta nippa nappa tukkikoon saaavuttaneet.Eikä itse ilmoitetut tiedot ole päivittyneet niin miksi edes yrittää.

    koillis lappi 8.4.2017, 11:29

    Ei niin kiirettä kuvan kuviosta lähti yli 30km3/hehtaari.Eikö laaserkeilaus”huomaa”jos latvaa on vieri vieressä vaan lukee sen yhdeksi puuksi.Vai onko menetelmä vielä niin uusi ettei osata tulkita kaikkea tarjolla olevaa tietoa?.

    SamiSoikkeli 10.4.2017, 12:19

    Ei niin kiirettä kuvan kuviosta lähti yli 30km3/hehtaari.Eikö laaserkeilaus”huomaa”jos latvaa on vieri vieressä vaan lukee sen yhdeksi puuksi.Vai onko menetelmä vielä niin uusi ettei osata tulkita kaikkea tarjolla olevaa tietoa?.

    Käytössä oleva lentolaserkeilaus suoritetaan tarkkuudella ~0.5 pulssia neliölle. Jo tässä on yksi selitys.  Lopputulos aluepohjainen arvio.

    Yksinpuintulkintaa varten tarvitaan korkeampia tiheyksiä, 20 pulssia neliölle ja enemmän. Nämä vasta tutkimuksissa.

    Trivia 10.4.2017, 19:29

    Tämä ketju tosiaan lähti 95 % jonnekin muualle kuin kohti alkuperäisen kysymyksen vastausta.

    Hakkautin ensimmäisen pikkupalstan, joka löytyy metsään.fistä.

    Motomitta 79 m3, metsään.fissä 70 m3. Pinta-ala 0,3 ha. Mäntyä 10 %, kuusta 10 %, koivua 80 %. Ilmeisesti palstalla olleista koivunipusta kaikki kuutiot eivät tulleet mukaan TAI sitten 10 kuutiota haapaa ei pidetty metsään.fi tiedoissa minään. Epäilen ensimmäistä vaihtoehtoa. Tukkiprosentti oli 80 % liian suuri metsään.fi-tiedoissa. Laser ei nähnyt havupuiden paksuja oksia, mutta kohde olikin laadun suhteen vähän poikkeuksellinen.

    Johtopäätös TÄMÄN KOHTEEN perusteella olisi jotenkin silleen, että itse pitää tietää lähinnä paljonko prosentteja tukista menee todellisuudessa kuiduksi, minkä jälkeen suunnilleen voi käyttää metsään.fi kuutiomääriä. Lehtipuulajeja jos on useita, niin täytyy arpoa myös niiden suhteet itse.

     

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 438)
1 2 3 … 27 28 29 … 42 43 44