Keskustelut Metsänhoito Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 438)
  • Laserkeilaus (metsään.fi) vs. moton mittaustulos?

    Tähän mennessä on varmaan jo kertynyt käytännön kokemuksia metsään.fi:ssä käytetyn laserkeilauksen vs. moton mittaamissa puumääristä.

    Omaan varovaiseen arvioon nähden metsään.fi:n tuloksissa on vähän ylimääräistä, vaikkei ota huomioon tukkien laatuvähennystä, mistä laaseri ei varmaan tiedä mitään(?).

    Miten kauas on moton tulos mennyt arviosta: puutavaralajeittain ja kokonaistilavuudessa?

  • Tolopainen

    Erittäin asiantunteva neuvo metsäammattilaiselta, harventaa päätehakkuikäistä kuusikkoa ja myydä puuta halvemmalla hinnalla ja jättää jäljelle puustoa, jossa pääoma kasvaa pari prosenttia vuodessa ja tuuli kaataa  joka vuosi puita, jotka joutuu myymään kuituna tai menevät polttopuuksi. Pääetehakkaamalla saa paremman hinnan ja rahat voi sijoittaa tuottamaan paremmin.

    kuusessa ollaan

    50 cm tyveltä olevat rungot menevät keskiraskailla motoilla läpi ihan hyvin. Jos paksuus ylittää 60 senttiä, silloin tahti hidastuu. Eipä sen puoleen, tuollainen tyvileikoltaan 50 senttinen runko on jo järkevän kasvatuksen maksimi. Eli koneet metsäpäässä eivät rajoita kasvatuskokoa, sen sijaan nykyaikaisten sahalaitosten tehokkuus on parhaimmillaan sopivan puolijäreillä tukeilla, HewSaw ilmoitetaan tehokkaimmaksi alle 38 cm läpimitoilla. Samaa tekniikkaa on mm. MG Vilppulan sahalla.

    Metsähallituksen hakkuuvimmaa ei pysäytä mikään, päinvastoin…juuri vastaaava ministeri totesi, että metsistä on saatava lisää TUOTTOA. Se onkin mielenkiintoista, miten se tapahtuu suurempien uudistusmäärien lisätessä uudistuksia ja niiden kuluja. Metsähallitus oli vielä 80-luvulla järkevästi metsiään järeyttänyt metsänomistaja, sen jälkeen kun 90-luvun lamassa alettiin ottaa tuloa lisää, mopo karkasi totaalisesti käsistä.

    Puuki

    Voisi olla viisasta viilata uutta metsälakia vähän vielä uudestaan uudistusrajojen osalta.  Pienehköjen alojen uudistaminen keskenkasvuisena on ihan  ok  hakkuiden järkeistämisen kannalta, mutta suurten alojen parturoinnista tuottovaatimusten takia ei ole kuin lyhytaikaista hyötyä.

    Uudistuskuluja saadaan pienemmiksi esim. pienaukkoja hakkaamalla, mutta tulevaisuuden tuotot pienenee siinä samalla  todennäköisesti.

     

    Kalle Kehveli

    Kyllä metsähallitus osaa laskea pitkällä tähtäimellä, milloin puu kannattaa hakata. Tähän ei monikaan yksityinen metsänomistaja pysty. Metsän nopeakierto on taloudellisesti järkevämpää, kuin hidas puun järeyttäminen. Heti kun kuviosta tulee yli 50% tukkia, niin nurin vain.

    wanhajätkä

    Lukekaa otsikko ja kommentoikaa sitten. Miten nuo viittaa otsikkoon?

    Jätkä

    Koko laserkeilaus on ihan paskaa. Siitä ei kannata jauhaa.

    wanhajätkä

    No sitähän tuossa otsikossa kysyttiin, kokemuksia…Jos sulla oo muuta sanomista ni kirjotteleppa muiden otsikkojen alla. Lue otsikko ennen ku kirjoitat tai tee uusi aihe

    oksapuu

    Jaahas…

    Turha täällä on ”palstapoliisiksi” ruveta, foorumi näivettyy jos aletaan liikaa niuhottamaan…

    Metsähallituksesta senverran että aivan varmasti hakkaavat tulosvelvoitteen verran (oliko 100 milj.€/v. ja kasvaa). Härmälä torppasi isojen tilojen ulosmyynnin mutta Härmälä sai mennä…

    Jätkä

    Et ole tajunnut, että Laserkeilaus on pahasti keskentekoinen räpellys, josta ei vielä ole positiivisia kokemuksia kenelläkään, jos ei negatiivisiakaan.

     

    Puuki

    ” Kyllä metsähallitus osaa laskea pitkällä tähtäimellä, milloin puu kannattaa hakata. Tähän ei monikaan yksityinen metsänomistaja pysty. Metsän nopeakierto on taloudellisesti järkevämpää, kuin hidas puun järeyttäminen. Heti kun kuviosta tulee yli 50% tukkia, niin nurin vain. ”

    Varmasti osaavat,  mutta siitä ei ole varmuutta käyttävätkö sitten laskelmia metsänhoidossa vai meneekö hakkuut vain tulostavoitteen ehdoilla.

    Jos leimikko hakataan päätehakkuulla, kun sen tukki% saavuttaa 50 % rajan, niin useimmissa tapauksissa ei ole oikein kannattavaa vielä uudistaa. Silloin arvokasvu% on vielä liki 2 kertainen tilavuuskasvu%:iin nähden nykyisillä tukkipuun ja kuitupuun hinnoilla, ja kasvu on vielä kovassa  vauhdissa.

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 438)