Asia on niin kuin Tolopainen kirjoitti.  Metsien tuottoprosentti ajankohdan käypään arvoon verrattuna on 10 vuoden kuluttua pienempi kuin nyt.  Siinä ei ole mitään ihmettä, koska se johtuu siitä, että rahan määrä kasvaa ja turvalliset investointikohteet vähenevät.  Metsät ovat turvallisia.

Sitten eri kysymys on se, että tuottoprosentti tämän päivän hintatasoon verrattuna onkin paljon parempi, koska erilaisten puusta valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa ja ainakin joltain osin vaikuttaa myös puun hintaan.  Tämän päivän Hesarissa oli kaksi puutuotteiden kysynnän kasvusta kertovaa juttua.  Toinen Kiinasta.  Käsiteltiin pakettihisnestä ja vähän muutakin.  Toinen kertoi, että väestön ikääntyessä aikuisten vaippojen tarve kasvaa ja vaipathan tehdään revitystä sellusta.

Metsässä on se hyvä puoli, että se on erittäin helppo myydä pois, jos kokee tuoton liian huonoksi. Koneyrityksestä voi toki myös luopua, mutta se ei aina ole niin helppoa ja tuottoisaakaan.

Metsänkasvatuksen kustannukset on nousseet suhteessa puun hintaan, joten kannattaa laskea entistä tarkemmin kuinka paljon on valmis riskisijoittamaan, -kuten muissakin kohteissa myös metsänkasvatukseen sisältyy tietysti riskinsä , ei kymmeniä vuosia vaativa  kasvatus ole riskitöntä ollenkaan –

Pieni tuotto kohtuullisella riskillä epävarmassa toimintaympäristössä kuvaa melko hyvin metsänkasvatusta sijoitustoimintana. Useimmilla siihen sisältyy paljon muitakin arvoja kuin taloudellinen.

Aina kannattaa muistaa sekin, että puun tuottoa on mahdollista kasvattaa hyvin pienillä lisäpanostuksilla hoitoon.  Onhan aivan eri saako uudistushakkuuhehtaarilta 20000 vai 10000 euroa.  Tuotantokulut hehtaarille ovat kuitenkin lähes samat.

Keskimääräiseltä metsahehtaarilta päätehakkuun nettotulo on kyllä reippaasti alle 10k€. Miten ne metsänomistajien tulot olisivat voineet pudota yhtäpaljon kuin maataloudessa. Ei luutun päältä lattialle ole kovin korkea pudotus.