Nyt on eroitettava toisistaan mittausarviot ja todelliset mittaukset. Jos puhutaan arviointikriteeriksi +/- 4 %, niin en kyllä lähtisi siihen mukaan. Kertokaapa, jotka olette metsätaitokilpailuissa arviointeja tehneet, että minkälaisia ero-% on tullut. Luulisin kilpailuihin lähtevän olevan (ainakin itse luulee) aikamoinen metsän arvioija!  Pitkäaikainen ystäväni oli Metsäkeskuksella ns. sisäisenä kontrollina ja sanoi parin kaljan jälkeen, että 20 %:n heitto arvioinnissa pani harkitsemaan potkuja!

Minusta tuo ennakkoarviointi osto-/myyntitapahtumassa on lähinnä suuntaa antavana ja katsotaan tietysti olemassa olevien tietojen perusteella. Lopullinen mitta, joka näkyy pankkitilillä, on sitten se moton tuloste tai vaakamitta. Lopullisessa mitassa 4 %:n heitto on jo siinä ja siinä.

Eiköhän nämäkin korjuun mittaus ym. kustannukset sisälly metsäosaston kustannuksiin, jotka vähennetään puun hinnasta. Otan mieluummin hyvän hinnan puusta, kuin kalliit oheiskustannukset ja epämääräiset (joskus) mittaustulokset.

Voihan sitä puukauppaa käydä pinta-ala perusteisenakin. Riittää kun kaupan osapuolet tietävät mitä tekevät. Mitä myydään ja mitä ostetaan, millä hinnalla ja mitkä ovat kaupan ehdot. Helpottaa myyjää ja helpottaa ostajaa. Hinta ratkaisee, ei niinkään käytettävissä olevat puustotiedot ja ostaja voi tehdä puillaan mitä haluaa. Ei tarvitse käydä kauppaa myyjän puilla? Soveltuu ainakin avohakkuu alueille?

Jovain ei elä tässä maailmassa. Kunhan jauhaa paskaa.

Jos laki sanoo, että mittaustarkkuudeksi riittää plus miinus neljä. Niin mitäs järkeä noissa tarkoissa mittaustavoissa on,  saa olla vaikka kalbroimattomat motot, kyllä ne noiden rajojen sisällä on. Laki on muuten aika väljä, jotta myyjä voi vain katsella kuluneita kengänkärkiä, kun lähtee ilmaiseksi tuhannen kuution erästä kymmeneniä kuutioita. Laserkeilauksellakin päästään tuohon tarkkuuteen. Kokorunkokauppa ei taida oikein kannattaa,jos motomitat viritetään nykyisellä tavalla eli antavat todellista suuremman tukkiosuuden.

Minä en lähtisi kovinkaan helpolla myymään puuta Jovainin mainitsemalla keinolla ainakaan omasta metsästä. Hyvä esimerkki oli tässä taannoin kun isäntä ja ostomies yhdessä laskivat harvennuksen poistuman joka oli 335 mottia. Myö hakattiin siitä 417 mottia. Tuo isäntäkin oli metsäinsinööri että luulisi jotain metsäntilavuuden laskennasta. Uskon että Jovainin esimerkillä tehdas saisi aika edullisesti puuta markkinoilta.

Tolpainen: Tuo neljän prosentin tarkuuteen ei todellakaan päästä kalibroimattomalla motolla. Tuo on yllättävän tarkka arvo pitää mittalaite kunnossa. Jopa kevään yön ja päivän vaihtelulla tuo heitto tulee saavutettua.