Keskustelut Metsänhoito Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
  • Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

    Kuinka kauan harvennuksesta kannattaa odottaa ennen typpilannoitusta tuulituhojen välttämiseksi? Vaikuttaako puulaji tähän (kuusi/mänty)?

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua 80ha JK-hakkuusta, jonka jälkeen oli tehty heti typpilannoitus. Jutun mukaan tuuli oli tehnyt alueesta selvää parin vuoden kuluttua ja lannoituksen kanssa olisi pitänyt odottaa ”puolenkymmentä” vuotta. Itse harjoitan jaksollista kasvatusta ja kyselen lähinnä siihen liittyen.

    Omaa kokemusta typpilannoituksesta ennen viime vuotta on yhden kuusikon lannoituksesta, jonka tein heti harvennuksen jälkeen ja tuulituhoja tuli hieman. Vaikea kuitenkin sanoa kuinka paljon johtui lannoituksesta.

    Viime vuonna yhdellä tilalla männikkö tuli lannoitettua jo ennen harvennusta, katsotaan miten käy. Ajatus on ollut odottaa ainakin yksi kasvukausi harvennuksen jälkeen mutta riittääkö se?

  • Kalle Kehveli

    Itse pidän vähintään 2 vuotta väliä harvennuksesta. Ehkä pitempikin olisi tarpeen, että puu toipuu taas hyvään kasvuun ennen lannoitusta.

    Panu

    Toipuu hyvään kasvuun, eikös se ole lannoituksen tarkoitus? Olen ymmärtänyt, että lannoitus vahvistaa latvusta mutta ei juuristoa ainakaan yhtä nopeasti ja siksi tuulituhojen riski kasvaa.

    reservuaari-indeksi

    ”Korhosen mukaan lannoituksen vaste on paras 3–5 vuotta ensiharvennuksen jälkeen tehtynä. Puuston kannattaa antaa toipua harvennuksesta ennen lannoitusta. Myös hakkuutähteet lannoittavat.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.217262

    Omalla kohdalla odottelu on joskus jäänyt kahteenkin vuoteen, tuskin niin tarkkaa. Tuulituhot voi johtua vähän muustakin kuin lannoituksen ajoituksesta.

    Pauli

    Jätkä

    Harvennuksen jälkeen puusto ”valtaa” juuristollaan kaadettujen puiden mandaatin. Puusto myös vahvistaa juuriaan ja tuo vaihe erottuu joskus tyven selkeänä vahvistumisena. Myös neulasten tilanne (havupuissa) muuttuu ja kun muistamme, että puussa on käytännössä kolmen vuosikerran neulaset, niin kolme vuotta kestää naulaskerran uusiutuminen.

    Näillä perusteilla minä olen saanut sellaista valistusta, että kahden – kolmen kasvukauden kuluttua olisi otollinen hetki lannoittaa.

    Panu

    Mielenkiintoinen artikkeli @Pauli! Kuvan perusteella näyttäisi, että NP on ylivoimainen myös männikössä vaikka jutussa sanotaan, että tummin ja tuuhein latvus tuli salpietarilla.

    Korhonen ei perustele väitettään, että vaste on paras 3-5 vuoden päästä ensiharvennuksesta eikä hän ole tutkija, joten suhtaudun hieman skeptisesti.

    Kalle Kehveli

    Puun ravinnon saanti ei ole vielä optimaalista heti harvennuksen jälkeen, niin kuin jätkä edellä selvittikin.

    reservuaari-indeksi

    Noin on. Eikä taida olla Riipinenkään (eikä ota presiksessä kantaa ajoitukseen), mutta vikassa diassa mainituissa lähteissä voi jo joku tutkijan tapainen olla.

    Linkki rikki. Googleen: riipinen lannoitus –> jamk.fi

    Pauli

    Ola_Pallonivel

    2-3 vuotta odottaisin. Hakkuutähteet antaa oman kasvubuustin, mutta teho on lyhytaikainen. Huomaa varsinkin kuusen latvoissa, jos on ollut boorin puutosta havaittavissa.

    Panu

    @Pauli linkki ei toimi. Joskus näin tutkimuksen, jonka mukaan hakkuutähteiden vaikutus olisi merkittävin aikavälillä 10-20v harvennuksesta. Se olisi loogista kun suurin osa typestä on oksissa, joiden maatuminen kestää.

    Kalle Kehveli

    Neulaset ovat tärkeä typen lähde! Niinpä joka kerää esim. energiapuut neulasineen, menettää 10 vuoden ”kasvubuustin”.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)