Eikös se puu kasva paremmin lämpimämpinä kesinä ja silloinhan sitä kasvua antavaa ravinnettakin tarvitaan. Lieköhän kokemusta lannoituksen vaikutuksesta ötököihin lämpimämmissa ilmanaloissa.

Mulla on kokemusta lannoittamisesta melkeen sen kaikissa muodoissa. -70 luvulla suometsien PK lannoitetta suoraan pulkasta lyhennetyllä muoviäyskärillä. Kangasmetsiin ureaa keskipakois levittimellä. Suht tehokkaita tapoja molemmat.

Ajoin myös urakalla lannoitesäkkejä metsään moottorikelkalla. Kovimpia hommia mitä oon teheny. Syksyllä rekka oli tuonu 50kg säkit mettätien varteen. Ku pyssäytit kelkan kohalle metrin lumessa ni reen pinta oli leuan tasalla. Voi jessus ku sen lumisen muovisäkin sieltä pohjalta koppasit syliin ni pitipä sitä reilusti puristaa että sai kammettua kuormaan.

Nyt oon sitte tuhkan kans mäikänny. 1400 tonnia on tähän mennessä levitetty raakatuhkaa omiin metsiin. Aloituksesta tulee keväällä kolme vuotta. Näkyy kyllä selvästi havun mitassa ja värissä. Pituuskasvussa ei niinkään paljon vielä. Pitää hommata lustopora ja ruveta tutkimaan myös vuosirenkaita.

Oli siinä alkukankeutta meillä kaikilla. Metsäkeskus, tuhkan tuottajat, (Kemijärven kaukolämpö ja Keitele group) ja  entinen metsäkonekoulu joka taitaa olla joku Romu tai Reva viimesimmän muodin mukainen nimi. Minä viimeisimpänä joskin sitkeimpänä.

Ensimmäinen vuosi meni lumille kiitos metsäkeskuksen joka oli hukannut hakemukseni jossain ”tallennusvaiheessa”. Lannoitushankettahan ei saa aloittaa ennenkuin rahoituspäätös on tullut. Kevät tuli ja purot suli ja mulla satoja tonneja tuhkaa aumassa. Pakkohan ne oli levittää ku kevät tuli ja purot sano pulipuli. Ei siis tukea.

En toimittanut neulasnäytteitä. Hanke meni ennakkotarkastukseen. Kasvuhäiriöt oli niin selvät että katselmus riitti. Muutenkin antoisa päivä ammattilaisen kans metsässä.

Tuhkan toimittajien pitää olla jossain lannoitteen valmistaja rekisterissä ja kuulua eviran valvontaohjelmaan. Keitele groupilla oli asiat jo hanskassa mutta opastappa ylpeä lämpölaitos samaan. Jessus.

Määräykset ja tuhkan analysointi onkin tarkkaa puuhaa. Maksimimäärät per hehtaari tulee sieltä. toisen toimittajan tuhkassa kadmium ja toisen arseeni olivat rjoittavina tekijöinä max määriin. No siitäkin selvittiin.

Minun tehtäväni alkoi siitä sitten tuhkan stabilointina. Ei muuta ku lumikauhalla meloa lumen kans sekasin pölämättömäksi. Se on vaatimus. Siitäkin selvittiin.

Seuraava vaihe oli sitten levitys. Sen lupasi koulu hoitaa ja osin hoitikin. ainut etten saanut panna boorilisää. Pieni laite jota käytetään tuorerehun teossa silppureissa hapon tai muun aineen lisäämiseksi ja oikean happokäymisen saamiseksi…..ei meillä oo aikaa värkätä…. Nii eipä ollu ei. Kiire oli vain opettajilla ja työnohjaajilla. Joinain amuna näky vilaukselta ja painui ”toimistohommiin”. Valvoin koko operaation ja tuurasin kiireisiä opettajia. Sovittiin että homma jatkuu seuraavana keväänä. Helmikuussa soittelin että nyt ois aumat valmiina ni vastaus olikin…”Ei me joudeta värkkäämään Eikä panna levitintä ajokoneen päälle ollenkaan”…. Olipa mielenkiintoista kehitellä erillaisia värkkejä ajokoneen päälle että sain tuhkat mettään…enkä kaikkia saanukkaan. Yhtään todella toimivaa ratkaisua en kerinnyt kehitellä. Jotenkuten siitäkin selvittiin. Opin sen verran että älä ikinä luota oppilaitoksiin ja heidän pyhiin lupauksiinsa.

Viimetalvi oli välivuosi etten voinut metsään mennä ollenkaan mutta nyt taas aumataan ja raivataan…

Boorin kylvöön mulla on jo verstaalla prototyyppi. Perusosat siihen ovat kelkka, reki ja tynnyri litkua varten. levittimenä pikku kärcherin painepesuri ja slkkumallin agrekaatti antaa voiman…eiku menoksi kuvittelisin??? tästä tingataan mieluusti eri kantilta pysyen kuitenkin aiheessa.

Kustannuspuolesta näihin lannoitusoperaatioihin kirjoittelen faktaa kunhan saan paperit kasaan toteutusilmoitusta varten. Taitaapa vielä mennä tämäkin talvi saman vanhan lain mukaan jossa toteutusaikaa oli kolme vuotta. Ryssivät yli vuoden sen rahoituspäätöksen kans. Vanha lakihan oli sujuvampi joten voin sitä aluetta hieman laajentaa. Mutuna ha-kustannus jää kuitenkin alle satasen!

Lappilaisittain meillähän on isot pinta-alat verrattuna sinne etelämmäs joten käsitöistä pitäs päästä eroon tällä kunnolla. Paitsi tietenki raivaussahakinhan on kone vesuriin verrattuna. Se kyllä soi…

1400 tonnia sehän on ainakin 50 rekkakuormaa. Pitää siinä olla hehtaarejakin ainakin 500 lannoitettavana.

Lannoituksen vaikutuksesta kasvuun ei kyllä ole mitään epäselvää. Meillä oli ”Typpiyhtiön” ruokalan seinällä  isosta puusta leikattu leike jossa vuosirenkaissa kyllä näkyi milloin on lannoitettu ja mitä se vaikuttaa.

Omasta metsästänikin minulla on tallella kiekko jossa näkyy mitä tapahtui kun metsähallitus aikanaan oli vahingossa lannoittanut lentolannoituksena  kyseisen metsän josta kiekko on näytteenä.

Kenen metsät on harvennettu niin optimikuntoon, että harventamalla ei saisi yhtä paljon kasvunlisäystä kuin lannoituksella.

No mutta Tolopainen. Etkö usko että molemmista toimenpiteistä on enmmän hyötyä yhdessä kuin jommastakummasta. Ja kukapa se harventamattomaan metsään tuhkaa työntäisi. Harvennuksen jälkeen /yhteydessä terveyslannoitetta suositellaan.