Keskustelut Metsänhoito Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 9 vastausta, 221 - 229 (kaikkiaan 229)
  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

  • Anton Chigurh

    Lukijoiden kuvista kun löytyy 1991 istutettu männikkö, jonka harvensimme toisen kerran 2015. Viimeinen eli kolmas harvennus tulee nyt. 29 vuotta istutuksesta. Satoa on tullut tähän mennessä luokkaa 200 kiintoa/ha. Tuolle kuviolle levitin MNP1:stä vuonna 2006 luokkaa 600 kg/ha. Hakkuutähteisiin sitoutuneet ravinteet ovat riittäneet tähän asti. Näyttää vahvasti sitä, että hyvinhoidetulla täystiheällä männiköllä ensimmäinen lannoitus kannattaa ajoittaa ennen ensiharvennusta.

    Lukijoiden kuvissa on toinenkin kuvio (vieläpä samalta tilalta, istutettu 1987; niissä kuvissa sihteerini a jalkanen pitelee mittanauhaa petäjän ympärillä), jossa marssijärjestys on ollut sama.

    sitolkka

    Koivikon lannoitus lienee kannattamatonta. Koivun taimien kastelusta nestemäisellä lannoksella hyviä kokemuksia. Paakkuihin lantavettä ja maahan. Hyvä alku kasvulle.

    Metät kunnossa!

    Jokainen toimii tavallaan. Esim. kommentti… ”en ole nähnyt vaikutusta puukaupassa” on varmaan täyttä totta – ei vaikuta kuutiohintaan, mutta jos kohteen valinta on ollut oikea on kuutioita enemmän mitattavaksi.

    Omalla kohdalla kolmoset ja osa kakkosista on tarkoitus hoidon ja lannoituksen avulla päätehakata ennen eläkeikää (jos sinne asti henki pihisee…). Toiminta on sen verran pienimuotoista (alle 100 ha), että levittelen käsin. Vaikutus ja sen taloudellinen tulos on kiistaton eikä laskenta vaadi diplomi-insinöörin koulutusta….

    sitolkka

    Taloudellinen tulos on aina vain odotus siihen saakka kunnes rahat ovat tilillä. Puukuution ostovoima kuitenkin koko ajan heikkenee. Sillä saa aina vain vähemmän. Tämäkin viimeinen hintahuippu jäi nimellisestikin paljon edellisestä reilun kymmenen vuoden takaisesta ja reaalisesti ostovoimaltaan vielä enemmän. Olisi pitänyt saada jo vähintään kympin enemmän kuin edellisessä huipussa, jotta hinnat olisivat olleet läheskään samalla tasolla. Ja verotuskin on koko ajan koventunut.

    Metät kunnossa!

    Olet sitolkka oikeassa. Oikea termi olisi ollut ”puukuutiomäärän kasvu”. Myytävän kuution hintaa ei toki voi tulevaisuudessa tietää, mutta heikommallakin kuutiohinnalla niin pitkään kun tukin hinnasta puhutaan yli 10 % tuottoon lannoituksessa pääsee miltei väkisin. Ja jos pelaa velkavivulla sieltä sitten lisää säästöä…..

    Puuki

    Kun esim. mä-tukin keskikantohinta oli (Keski-Suomessa)16 vuotta sitten 47.77 € , niin sen inflaatio-/verokorjattu hinta olisi nyt n. 58,75  € .    Vastaava keskikantohinta on nyt 47,90 € .

    Metsälannoitus on maksanut v. 2003 keskimäärin 173 €/ha.  Mätästys 250 €/ha. Taimikonhoito 276 €/ha .   Istutus 600 €/ha.    Aika paljon on hinnat nousseet ja puun hinta laskenut.

    Kantohinnat laskeneet mä-tukilla n. 23 % , ku-kuidulla n. 38 %. Mätästyksen hinta noussut n. 30 % , istutuksen n. 53 %, taimikonhoidon n. 15-30 %. Lannoituksen hinta noussut yli 60 % .  – Jotain positiivistakin : metsän kasvu parantunut paikoin n. 30 % .

    Puuki

    Rakeistettu tuhkalanta :  82 €/t + rahti , 3-4 t /ha .  Typpi- & tuhkalanta : n. 100 € +rahti , 2 -3 t /ha.    Levityskulut päälle ~ 0 – 50 € /ha (?) .    Typpi- & tuhkalannoitus kannattanee tehdä keväällä , jos on kantavat maat.

    (Hinnat sis. alv 24 %).

    sitolkka

    Niin ja maapohjan arvo on noussut. Samaa tuotetta tehdään nyt kalliimmassa ”tehtaassa” ja tuotteen hinta on laskenut. Sijoitetun pääoman tuotto on näin laskenut kovasti.

    pystykorvat

    Ei se urearakeen onttous johdu mistään aineen haihtumisesta. Kyllä rae on ontto jo tehtaalta lähtiessä. On tullut aikanaan sitä urearakeen rakeistamista tutkituttua ihan työn puolesta Typpiyhtiössä.

    Eikä se tavara näytä kovin nopeasti muutenkaan haihtuvan. On sitä ollut  saumaamattomissa muovisäkeissä minulla jo parikymmentä vuotta. Mutta veteen se liukenee hyvin.

     

Esillä 9 vastausta, 221 - 229 (kaikkiaan 229)