› Keskustelut › Metsänhoito › Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 229)
1 2 3 … 19 20 21 22 23

  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Lähetetty: 24.10.2019, 21:52

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

    Tekijä
    perehn
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kim1 11.11.2019, 22:51

    Tein koe ostoksen… 300,30€/ 700 kg ,oli kyseisen lannoitteen verollinen hinta…,kuka tahansa saa tuohon hintaan..,toki täytyy ottaa pudotus maksu ( 210€ ,taisi olla)..,huomioon ,että itse en viitsisi alle 4 säkkiä tilata…

    Anton Chigurh 13.11.2019, 19:00

    Kolmisenkymmentä vuotta sitten tein lannoituskokeen. Muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta hakkasin koealan (kuivahko kangas, pääasiassa mäntyä, jonkinverran alikasvoskuusta). Kuitupuusto, viisi kolmosen pölkkyä rungosta.

    Lusto leveni keskimääräisestä kolmesta millistä viiteen milliin.

    Tuon kokoisissa puissa kasvuvaippa on luokkaa 7 neliömetriä. Kahden millin lustonleveneminen tarkoittaa 14 litraa runkoa ja vuotta kohti. Lähtöpuusto oli 1200 runkoa hehtaarilla.

    Tuon kokeen jälkeen olen käsinlevittänyt apupaskaa omille maille yli 500 hehtaarin alalle.

    mettämiäs 13.11.2019, 20:11

    ”Kahden millin lustonleveneminen tarkoittaa 14 litraa runkoa ja vuotta kohti. Lähtöpuusto oli 1200 runkoa hehtaarilla.”

    Tarkoittaako Antonin laskelma 1200 x 0,014 m3 = 16,8 m3/ha/v lannoituksella saatua lisäkasvua? Jos laskelma oikein, onkohan kaikki ”numerot kohdallaan”?

    Solmyr 13.11.2019, 21:04

    2016 Joulukuusa tuli ostettua 10t  20x säkkiä (500kg) Belor Agron Premium Typpi 27 hintaan 210e/t Alv0%  kotiin tuotuna. 2017/2018 levittelin niitä noin 700kg /ha traktorilla ja viskalla. Hehtaari kustannukseksi jää siis 147e alv0%. Lannoite kustannusta en pahana pitännyt.

    Lannoteiden hintoja seuraan aktiivisesti, seuraavan kerran kun saavutetaan v2016 vastaavat hintatasot niin rekkakuorman tilaan. Josei omiin metsiin kaikkia saa levälleen niin sitten myyn säkkikaupalla metsänomistaja tovereille, pienellä voitolla kun hinnat taas lähtevät nousuun 😛

    Käsipelillä en itse enään lähtisi levittämään kun viskalla tottui levittämään. Kannatavampaa tuo käsipelillä levitys kuitenkin on kuin vaikka kantakapakassa jos vklpn istuu..

     

     

    Jätkä 13.11.2019, 22:02

    Useamman lannoituskerran harkitsijan kannattaisi ottaa huomioon, että seuraava levitys pitäisi tehdä ennen kuin edellisen lannoituksen antama kasvupyrähdys on hiipunut.  Kun kasvu putoaa, menee taas kolme vuotta uudellen kasvuvauhtiin pääsemisessä, eli niin paljoa ei lannoitteiden hinta notkahda, että se säästö korjaantuisi. Yleensä on pidetty, että lannoituksen teho loppuu noin kahdeksan vuoden aikana, joten jatkolannoitus olisi iskettävä n. 7 vuoden kuluttua. Kolmatta kertaa ei enää kannattais ehkä tehdä, koska enimmäinen sijoitettu rahasumma on jo seissyt liian kauvan metsässä.

    Paras tulos tulisi kuitenkin päätehakkuuvaihetta lähestyvässä metsässä,  jossa päätehakataan juuri silloin, kun lannoituksen vaikutus on loppunut. Tällöin aukkokaan ei rehevöidy suotta ja vaikeuta uudistamista.

    Anton Chigurh 13.11.2019, 22:24

    Minä olen lannoittanut (MNP1) samat alueet kuuden (6) vuoden välein. Näin menetellen männiköitä joutuu harventamaan luokkaa viiden (5) vuoden välein, muuten tulee ahdasta. Kun kasvuvaippa näissä päätehakkuumänniköiden puissa on luokkaa 20 neliömetriä ja lannoitetun puuston lustonohuus luokkaa neljä (4) millimetriä, on kasvu runkoa kohti 80 litraa vuodessa. Runkoluku on näissä tapauksissa luokkaa 400/ha.

    Puu Hastelija 13.11.2019, 23:16

    Tuollainen pieni tarkentava kysymys, paljonko se lusto keskimäärin paksunee enemmän lannoittamattomaan nähden,  jos vaikka jossain 10m tai viimeisen tukin latvoja mittaillaan?

    Jätkä 14.11.2019, 06:39

    Tietenkin mittaukset tulisi tehdä tieteellisen tutkimuspriaatteen mukan, mutta sen vähän, mitä olen seurannut vaikutusta yhden lannoituskerran jälkeen, olen saanut sellaisen tuloksen, että siellä noin kymmenen metrin korkeudessa lusto on vahvistunut n. 25 % verrattuna sitä ennen tulleeseen lustoon. Toki lannoitus on tehtävä aina harvennuksen jälkeen.

    Anttoolla on periaatteessa hyvä tahti: Lannoitus kuuden vuoden välillä, harvennus viiden –.  Siis kun aletaan lannoittamaan, niin n. 15 vuoden kuluttua päätehakkuu.

    jees h-valta 14.11.2019, 07:20

    Anttoolla ”keinosontaa” kuluu. Onko tuo aivan järkevää, kuka tahansa asiaa miettiköön niin luonnon kuin taloudellisenkin satsauksen suhteen. Eiköhän ne männyt vähemmälläkin kasva jos paikka on sille suotuisa. Jostain syystä niitä ei kuitenkaan paikalla käynyt ”metsälehden raati” kauheasti hehkuttanut vierailunsa jälkeen. Kumpi lie isompi vahinko, metsään kannettu kemiallinen lanta vaiko luonnon lannoittajahirvet? Mikä ihmeen kiire niillä puilla on kun joka vuosi on kasvuvuosi kuitenkin. Harvennukset toki ymmärrän. Tuskin se päätehkkuu kuitenkaan ihan kymmeniä vuosia aikaistuu tällä kemialla. Minulla ainakin lannoitus teetti melkoisen seuraavan puusukupolven ongelman. Aluskasvillisuus aivan järkyttävä, myyrätuhot silloin pahana vuonna hirveät,  hirviuhot aivan omaa järjetöntä luokkaansa. Kun höttöä kasvatetaan se maistuu kokojoukolle elukoita todella mainiosti.

    Tolopainen 14.11.2019, 07:27

    Jos haluaa kylvää rahaa metsään, se on helpointa tehdä seteleillä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 229)
1 2 3 … 19 20 21 22 23