Keskustelut Metsänhoito Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 229)
  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

  • Mottimasa

    Kun rahaa on vain näkyvä raha, se ei maksa sen enempää heitteleekö siitä 650kg säkistä käsin päivän vai kuukauden, aina on lompakossa samanverran kun itse tekee. Sama se on hankintahakkuussa.

    Jätkä

    Mottimasa, Wanha, ja ehkä arto ovat sen makuisia miehiä, että heiltä voisi onnistuakin käsinlevitys sellaisella tahdilla, että siinä olisi jonkinlainen mahdollisuus olla kannattavaa.

    Ensinnäkin metsä pitää olla hiljakkoin harvennettu, ettei siellä ole eväitä suotta syöviä kuitupuita saati roskapuita. Ajourat olisivat hyvät siksikin, että soirot olisi helppo määritellä.

    Jos pikkusäkkejä ei ole, niin voisi olla mahdollisesti hyvä kaukalo tms, johon suursäkistä voisi päästellä muutaman sata kiloa kerrallaan.

    Pieni traktori olisi ihan hyvä viemään kaukaloa vaikka pienen – matalan peräkärryn päällä. Ja sitten menoksi: Ajetaan ajouraa pitkin noin 5 – 10 metriä – aletaan heittelemään kevyehköllä lapiolla melko korkein kaarin.

    Kun on huiskittu se alku, niin täytetään vakkaan noin 25 – 30 kiloa. Siitä heitellään katkaistulla, isolla napolla  kiertäen vielä alue niin, että 20 metrin kaistale tulee hoidettua. (Napolla pystyy linkoamaan keveällä ranneliikkeellä pikällekin yltäviä suihkeita. Traktoria siirretään kymmenen metriä ja samaa toistetaan.

    Jos välillä jää metrin – parin kaista ilman rakeita, sillä ei ole edes pientä merkitystä. Metsä on täpötäynnä juuria, niitä on jopa ojien pohjilla asti, mutta ei niitä kuitenkaan sinne roiskita. Vakka ja sen hinskelit kannattaa tehdä hyvät ja huolellisesti Terästangosta runko ja pressusta pohjapussi, sellainen, josta katkaistuulla napolla tulee helposti satsi.

    Ja takaan, että tuhansia kiloja menee päivässä.

    wanhajätkä

    En sano että olisin varjo entisestä. Paino on laskenut hartijoista….keskivartaloon…se varjo on erillainen. Ei mulle ole vieläkään mahdoton suoritus hehtaari pari päivässä yaran lannoitetta. Tietysti lannoite on jaettu ennakkoon kuviolle. Sopivilla aamuyön hangilla liikun vielä ku keväthirvi…yhtä lamassa.

    Mieluummin kylvän vakasta kuin ahkiosta. selälle kovaa hommaa äyskäröidä.

    Äyskäriä en vakkakylvössä käytä. Jotenkin tuntuu kömpelöltä jos on äyskäri molemmissa käsissä, tunnoton. Minun sopiva kintaskoko on 13-14. siis melkoset äyskärit. Avokäsin kylvän. ääriverenkierto on aika hurjalla tasolla eikä käsiä palele ku kelkalla ajaessa kun liikkuessa tulee hiki.

    Nuita tarpeeksi isoja kinttaita ei vaan tahdo löytyä kaupoista. Yliveto A1 saattaapi sillontällön löytyä etrasta. varon kastelemasta käsiä…

     

    wanhajätkä

    En oikeen jaksa ymmärtää ajatusta…saahan siitä alvin pois ja on vähennyskelpoista verotuksessa. Nettokulu on nettokulu ja vaikka miten laskisit se on pois lompakosta jos sen maksat vieraalle.

    Täällä tuntuu olevan satamottia semmonen yleinen talven savotta. Ei sillä tulolla mitään herranhuonetta rakenneta. Saati kovin monta hehtaaria lannoitella. Pitäs olla tuloja mistä vähentää. Ymmärrän että nuin ajatellen metsänhoito on kannattamatonta.

    Onneksi oon niin yksinkertainen etten osaa laskea vaan pökö menen metsään ja teen itse mahdollisimman paljon…aivan kakkos kehitysluokkaan saakka.

    Remie

    Vanhajätkä. Tuo kannattamaton työ on yleinen käsitys nyky nuorten keskuudessa. Kun kaadoin muutaman kuusen ja kerroin että sahaan seinä lautaa, niin jokainen kävijä kertoi että no se on täysin kannattamatonta kun kaupasta saa niin halvalla. Ei ne laudat siellä kaupassa synny kyllä ne joku on tehnyt ja sahanut. Ei riitänyt selitytkseksi , aina vaan olin järjiltäni ja hullun hommaa tein kun ilman palkkaa tein itselleni seinälautaa. On kumma kun muut saavat kaupasta ilmaiseksi ja minä ainakin joudun maksamaan. Olen kertonut että kun teen sellaisen työn jonka ostaminen kaupassa maksaa 2000€. Kun teen tuon ise niin hinta-ero onkin 4000€. Eivät ymmärrä ei millään . Totta hitossa on kun minulla on 2000€ laudat ja 2000€ käyttämätöntä rahaa taskussa. Vanhan jätkän lannoitus perustuu juuri tähän samaan, onaan tuottavaan työhön.

    Puuki

    Eihän tuota ymmärrä, eikä ihmekään. Jos käytät 2000 €:a lautoihin, niin onhan sulla ne ostetut laudat sen jälkeen vaikka pari tonnia puuttuu taskusta.  Mutta toisaalta sen 2 tonnin ansaitsemisesta on pitäny jo maksaa mm. verot, joten oman työn arvoon pitää lisätä sekin.

    Remie

    Ei itse tekemäni laudat maksa mitään, Nekin on minulla ja 2000€ rahaa taskussa 2000€ jolla voin tehdä ostoksia. 2000€ laudat+ 2000€ rahaa = 4000€ Tuolla 2000€ voin ostaa ja kun olen ostanut niin taas puuttuu 2000€  ja taas 4000€ ero. Jo käytettyä rahaa ei voi käyttää mutta kuluttamatonta rahaa voi käyttää. Kun ostaa jotain kaupasta, ja maksaa ostoksen niin siinä vaiheessa ostoksen  arvo on jo nolla. Samalla hetkellä häviää valinnan mahdollisuus tehdä rahalla mitä haluaa kun sitä ei ole. Näin ei tarvitse koskaan tehdä velkaa eikä ole koskaan rahaton. Siis kannattaa aina tehdä itse jos vain suinkin kykenee.

    Jätkä

    Kaikenlaisia laskutapoja tietenkin on. Kuitenkin palkansaaja, joka ihat tosissaan tekee jotain oikeaa työtä, saa siitä pientä palkkaa, josta säästää pitkän ajan kuluessa 2000 €, joutuu ehkä tienaamaan 10 000 € – taikka huomattavasti enemmän saadakseen summan kokoon. Hänelle lautakasa, jonka hinta kaupassa on 2000 €, edellyttää kymmenen tukkikuution hakkaamista ja sahuuttamista. Tollon ”metsästä” tuohon pitää tukkikokoista puuta hakata 25 kiintoa ja kuitupuut päälle.

    Jos metsä tarvitsee hakkuuta, niin OK, mutta aikamoiset järjestelyt on saada tukit sahalle ja sahuuttaa ne laudoiksi. Lisäksi on otettava huomioon, että jos ja kun tehdään vaikka kunnollista ulkovuorilaitaa, joka sahataan 32 x200 milliseksi, niin tukkeja onkin hakattava 100 kiintoa, jos metsä on sopivan järeää.

    Show menee sellaiseksi, että pitääkin olla mies, eikä muniinpuhaltelija jos ne hoitaa omana työnään ja hoitaa myös pienemmät tukit ja kuidut, sekä mahdolliset metsänuudistamistyöt.

    Tuollaisten tukkierien hankkimisessa suosittelen ostamaan ne joltakulta ammattilaiselta ja myymään hänelle ne omat puut pystyy,

    Eikä tarvitse edes ruuvata ruuveja traktorin renkaisiin.

    Taiki

    Itselläni 2017 tehty lannoitus Metsän NP:llä, pääosin joku vuosi aikaisemmin kakkosharvennettuun MT-tyypin kuusikkoon.

    Lannoite 370€/800 kg alvillisena. Alviton 313€/800 kg.

    500 kg/ha = 196€/ha alv.0

    vero 30% pois niin jää 137€/hehtaari lannoitekuluksi.

    Levitys tr-huiska menetelmällä vei puolitoista päivää helpoon maastoon ajouria hyödyntäen. Kevyttä harrastustoimintaa kahdenkymmenen hehtaarin alalle.

    Neulasmassa on selvästi lisääntynyt kahden vuoden aikana ja on mukava katsella punertavana hohtavia kuusenkylkiä.

    Lannoitus uusitaan kolmen vuoden kuluttua ja siitä mennään kohti päätehakkuuta.

     

    mettämiäs

    Taikin laskelmasta selviää se asia, mistä jo aikaisemmin mainitsin eli isot toimijat mokomat näyttävät saavan lannoitteet paljon halvemmalla kuin Matti Meikäläisen ostaessa vastaavat tuotteet Hankkijalta tai joltakin muulta kauppiaalta. Tämä hintaero syö rajusti sitä ”itse levittämisen” kannattavuutta, mutta kuten palstan kirjoituksista on selvinnytkin, näihin töihin liittyy niin paljon myös muita arvoja…

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 229)