Keskustelut Metsänhoito Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 229)
  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

  • Mittarimato

    Yllättävän paljon tämä aihe tuntuu herättävän erimielisyyksiä. Metsiä on kuitenkin lannoitettu ja lannoitusten vaikutuksia tutkittu niin kauan, ettei sen hyödyistä luulisi olevan näin paljoa epäselvyyttä.

    Mitä tulee ketjun alkuperäiseen kysymykseen, ei käsinlannoitus todellakaan ole taloudellisesti kannattavaa jos käy laskemaan tuntipalkkaa tekemälleen työlle, paitsi ehkä nestemäisen boorin lannoituksessa. Ja Jätkän määrät on sitten erikseen.

    Itse kuitenkin lannoitan käsin vuosittain useamman hehtaarin metsää, lähinnä MT ja rajoitetusti VT-kuvioita. Lähinnä siksi, että puuhastelen mielelläni muutenkin metsässä eikä sen puuhastelun tarvitse olla valtavan tuottavaa kunhan se on jossain määrin hyödyllistä. Ja pysyypä raskaat -koneet poissa metsiä runnomasta. Pääsääntönä on, ettei kantomatkaa saa olla yli 100m. Käytännössä siis kuvion pitää olla metsäautotien varressa tahi jossain tapauksissa olen kuljetellut lannoitteet mönkijällä kuviolle. Enimmäkseen siis Salpietaria säkeistä, 25kg säkki kahteen ämpäriin, kantoon ja levitys äyskärillä. Mukavaa hommaa.

    Enimmillään olen levittänyt runsaat 2 suursäkkiä päivässä eli n. 1500 kg a 7h ja se on hieman liian työlästä näin parhaat päivät nähneelle äijälle. Semmoinen 1000 kg päivässä a 5h on aika passeli määrä.

    Minimimääristä en osaa sanoa mitään, eräs emeriittiusprofessori kyllä sanoi ohimennen eräällä luennolla, ettei liian pieni määrä vaikuta oikein mitään. Ei kuitenkaan ole sen kummempaa tietoa asiasta. Olen kyllä itse joskus heitellyt vain puoli annosta kerralla, seuraavana vuonna toisen puolikkaan. Ihan vain koemielessä.

    Nimetön

    Samanlaiset kokemukset Lassella kuin Metsä-masalla, ensimmäinen isompi urakka käsipelillä oli 35ha ja siinävaiheessa kun homma lyötiin lukkoon ja apulanta tilattiin niin ei ollut tietoa kevään keleistä, kevään keli ei sitte oikein hommaa suosinut. Viimeset lannotukset on tehty helikopteri levityksenä ja suunnittelu tarkkaa harkintaa käyttäen. Seuraavaa lannotusta ei ole nyt näköpiirissä.

    kim1

    Noin 40€ :n /h nettopalkoille olen päässyt kahden ns.käden vakka systeemillä…,mielestäni ihan hyvä tunti ansio näin keskituloiselle…p.s.väitän ettei jää yhtään lentolevityksen tasaisuudelle….,väitän että voi olla jopa tasaisempaa…,oma arvioni on että noin +- 2. % :n tasaisuuden pääsee käsin levittämällä,jos tekniikka hallussa.

    Metsänmies

    miksi kim1 on sortunut tärväämään rahojaan tuottamattomaan lannoitukseen? Eikö olisi kannattanut tehdä, kuten aiemmaassa kommentissasi kerroit  tehneesi 7 vuotta sitten. Sijoituksen tuottohan oli siinä 283%.

    Remie

    Sakokaivojen sisältöhän olisi hyvää lannoitetta metsään. Riittävästi ravinnetta. Umpi tankin sisällössä johon ei johdeta muita vesiä joissa ei ole  teollisuuden lisäämiä kemiallisisia aineta luulisi kasvattavan hyvin . Jokainen antaa varmasti kaivonsa tyhjätä ihan maksutta. Eikä tarvita helikoptereita.

    Remie

    Epäilen että linnut syövät metsän lannoitetta kun on rakeistettua lantaa, siksi linnut ovat hävinneet olemattomiin . Vesilinnutkin täyttyvät haulikon lyijy hauleista. Eihän niissä oikein etoa päällisin puolin ole. Varsinkin pikkulinnut ovat tottuneet lintulaudalta syömään  kaikenlaisia haulin näköisiä ja kokoisia siemeniä. Sakokaivon lietettä linnutkaan tuskin sekoittaa ruokaansa. Sakokaivon sisältöä on helppo kaataa ämpäristä .

    kim1

    Metsänmies:en vissiin 7 vuotta sitten lannoittanut..,heh..on se lannoittaminen omien kokemusten perusteella ihan kannattavaa….,eilen vain olin sika kännissä…,anteeksi..,heh

    Jean S

    Jossain toisessa viestiketjussa olen joskus kirjoitellut meidän lannoituskokemuksista. Itse en etämetsänomistajana viitsi alkaa läträämään pikkusäkkien kanssa vaan olen tyytynyt suursäkkeihin, jotka pudotellaan kuormasta tienvarteen kukin oikeaan paikkaansa yksi kerrallaan.

    Suursäkki riittää vähän toiselle hehtaarille annoksesta riippuen eli jos kullakin säkillä lannoitetaan neliön mallinen ala ja säkki on keskellä tätä alaa, niin kävelymatkaa tulee siinä 60-70 metriä. Säkiltä lähdetään kahden 10 litran muoviämpärin kanssa (joissa on vähän fylliä kahvoissa, eli vaahtomuovi+jesari) aina kuhunkin suuntaan ja koko ajan heitellään. Ensimmäinen ämpäri jätetään aina karvan yli puoleenmatkaan puolitäytenä ja heitellään paluumatkalla tyhjäksi.

    Kannattavuus riippuu siitä paljonko juo kahvetta ja paistaa makkaraa, mutta kyllä ainakin meillä on jäänyt ihan hyvä tuntipalkka itselle kun vertaa mitä vieraan konetyö olisi maksanut.

    Sitten jos on tosimies ja mönkijät ja traktorit ja muut vehkeet, voi samantien hankkia levittimetkin niille lannoitteilleen.

    Näin tämä kyllä toimii ihan ookoo, kunhan maasto on jokseenkin ok kulkea ja tilan tieverkko on hyvä. Ämpärit ja 4-5 talkoolaista kulkee pikkuautolla vaikka toiselle puolelle Suomea tarvittaessa.

    Sitäpaitsi kun lannoittaa nimenomaan tienvarret, saa naapurit paremmin kateellisiksi ja ostomieskin katselee onnellisena auton ikkunasta.

    Sitä en sitten tiedä, että jos yksinään tekee, niin ehtiikö papanat koppuroitua sinne säkkiin kosteuden vaikutuksesta ennen kun homma on loppuun saakka hoidettu. Tästä varmaan jollain muulla on enemmän näkemystä.

     

    wanhajätkä

    Paskat se lannoitus vakkakylvönä mitään erityisen raskasta ole. Kummempaa ku mikään metsätyö. Ämpärien kiikuttaminen on hommaa jota en kertakaikkiaan ymmärrä. Vain toinen käsi tekee töitä ja toinen on turrana ämpärinkahvassa.

    Taimivakka on epämukava ja kömpelö…loppu tyhjän raapimista ja vakan kallistelua. Ennen vakat tehtiin polkupyörän vanteesta. painettiin sopivasti lommolleyhdeltä kantilta. Tukeutui mukavasti lantiolle. varsinainen vakkaosa tiheästä juuttisäkistä. nykyisin on kangaskaupoissa jos minkälaista markiisikangasta paloina. Kantohenkselit vaikka vanhoista turvavöistä. Eteen vain yksi kiinnityspiste ja taakse leviälle kahteen pisteeseen. vakka on vakaa ja käsille on tilaa kylvää. Jos oot joskus hiihtänyt vuorohiihtoa tai sauvakavellyt rytmi löytyy helposti. Vakkaan ei tartte vilkuilla ja kävelyvayhtiin vakkakylvö ei juuri vaikuta. Kilometrejä toki karttuu. Kymmenen metriä leveä kaistale tulee siinä kulkiessa. ”25 kiloa ei ole juuri mikään kerralla vakkaan…tietysti vähempi on keveempi ja jos on oikeen kaljapullohartiat ni köyttää hihnat vaikka kaulanympärille…no ei tartte jos housun henkselit pysyy olkapäillä…

    Kylvötarkkuus on vähintäänkin riittävä. näinhän se joskus on viljakin kylvetty. Jätkä tuossa jo loihi lausumaan ettei se juuristo oo justiin sen taimen alla vaan leviää matoksi ympäristöön. Olen samaa mieltä. turha sitä kätösellistä on tähätä just taimen tyvelle! Varmasti päivässä oppii oikean rytmin ja heittovaiheessa oppii harittaan sopivasti sormia. Kyllä tulee komia viuhka joka toiselle askeleelle piolelleen.

    Kannattaa kokeilla…kokeilu ei maksa paljon…

    Mottimasa

    Olen miettinyt käsin lannoitusta ja voisin vakavasti harkita pikkusäkeistä siten että mönkijällä tai kelkalla kuljettaisin säkit esim ajourien varteen ripotellen valmiiksi sopivan välimatkan välein jolloin kylvö olisi helppoa vakasta käsin, sopivia parin hehtaari kuvioita olisi useita. Isosta säkistä ei ole mitään järkeä alkaa kantamaan ja levittämään hehtaarin aluetta, se pitäisi saada kelkan tai mönkijän kyytiin ja levittää siitä äyskärillä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 229)