› Keskustelut › Metsänhoito › Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 229)
1 2 3 … 15 16 17 … 21 22 23

  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Lähetetty: 24.10.2019, 21:52

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

    Tekijä
    perehn
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puu Hastelija 9.11.2019, 08:41

    Ja sama laskelma, jossa 60v metsikkö lannoitetaan ja molemmat metsiköt hakataan 70v ikäisinä. Tai laskelma, jossa toinen lannoitetaan 50v, hakataan 60v ja toinen lannoittamatta ja hakataan 70v.

    Vielä kun Tolppa kertoo meille sen 7% tuottoa ajasta ikuisuuteen kohteen, niin saadaan varmuutta sille vaihtoehtoiselle tuotolle.

    Fakta kuitenkin se, että paljon enemmän ryssitään taimikonhoidossa ja pakon edessä kuusta laholle tai liian karulle laitettaessa kuin oivallisia lannoituskohteita lannoittamatta olemalla. Noin niin kuin euroissa.

    Puuki 9.11.2019, 09:17

    Jokainen voi tehdä omaan tilanteeseensa sopivat laskelmat.  Kun esim. rahastosta saa 6-7 % :n vuosittaisen osingon ja sen arvo nousee 5 vuodessa lisäksi n. 8 %, ei metsiä lannoittamalla pääse samaan tulokseen . Mutta silti jossain kannattaa varmasti lannoittaakin, varsinkin terveyslannoitusta kannattaa tehdä.

    Remie 9.11.2019, 09:29

    Terveyslannoituskin pitäisi tehdä täsmänä eikä yleisesti. Aika epätasainen on meillä ainakin tarve terveyslannoitukselle. Monesti on niin että kuusi kärsii mutta mänty voikin oikein hyvin vaikka väliä ei ole pari metriä. Olen päätellyt että ravinopitoisuus maassa suosii tällöin mäntyä joten jossain vaiheessa poistan kituvan kuusen. 15 metrin päässä tilanne saattaa olla toisin päin. Tämä toimii vain sekametsässä jossa muutenkin pitää tehdä hakkuita silmät auki.

    Puu Hastelija 9.11.2019, 09:59

    ”Kun esim. rahastosta saa 6-7 % :n vuosittaisen osingon ja sen arvo nousee 5 vuodessa lisäksi n. 8 %, ei metsiä lannoittamalla pääse samaan tulokseen” 

    Laita nyt hyvä ihminen ensin tuon kun sanan tilalle jos ja käytä ennemmin osingot uudelleen sijoittavaa rahastoa, niin päästään realistisempaan ja parempaan lopoutulokseen. Ja noihin tuottoihin kulujen jälkeen (edes 5v jaksolla) eivät monet rahastot pääse.

    Omien salkkujen osinkotuotot pyörivät 2-4% nurkissa, eli tuon ylittävä ulosmaksu edellyttäisi salkun kierrätystä (kuluja) ja vielä siinä salkun kierrätyksessä onnistumista. Tällöin kurssinousujen verot laukaisivat – > sijoitettu päoma pienenisi ja uudlta kohteelta vaadittaisiin taas merkittävästi parempaa tuottoa. Vielä kun huomioidaan, että yritykset pyrkivät tehostamaan ja parantamaan tulostaan, saadaan usein yritysten arvonnoudu ja nouseva osonko bonuksena. Ihan vaan istumalla ja odottamalla. Sikäli kaikki muut omaisuusluokat kuin osakkeet kannattaisi hukata, mutta se hajautus ja sen tuomat hyödyt.

    jpjulku 9.11.2019, 10:39

    Joo, kyllähän osingot voivat olla helposti 2-4 %. Ja sitten kun osakkeen arvo putoaa puoleen, niin osinkotuotto tuplaantuu 🙂

    Ilman riskiä rahan tuotto on negatiivinen. Ja kannattaa miettiä mitä sana riski tarkoittaa. Se tarkoittaa riskiä.

    Puu Hastelija 9.11.2019, 10:54

    Tiedät varmasti varsin hyvin, että tuossa tapauksessa osinko on joko nolla tai sama 2-4%. Tai sitten yrityksen näkymät olisivat merkittävästi heikentyneet ja osinkoja maksettaisiin vanhasta muistista. Muuten kurssi ei puolittuisi. Ainakaan pitkäksi aikaa.

    Puuki 9.11.2019, 10:55

    ”Kun” on siinä syystä, että se on jo toteutunut tilanne tällä hetkellä ja jatkuu  tod. näk. samalla tasolla seuraavatkin 5 vuotta.  Tuotot on kulujen jälkeen.  Riski on  samaa luokkaa kuin metsän kasvatuksessa. Tuossa rahastossa voi itse valita nostaako osingot vai ei.  Siksihän minä vertasinkin sitä metsän kasvatuksen tuottoon omalla kohdallani , en jonkun muun, koska voin tarkastella jo toteutunutta tilannetta eikä jotain arvottua. Metsiä en ole lannoittanut ainakaan toistaiseksi kuin boorilla.(Yhden koealan lannoitin typpilannalla  80-luvulla) . Eikä täällä saa 20 motin lisäkasvua 10 vuodessa vaikka lannoittasikin.  Korkeintaan parhaissa 03-khl:n metsissä voisi saada  vastaavan arvokasvulisän  kuin etelässä 04-khl:n metsien lannoituksessa.

    Puu Hastelija 9.11.2019, 11:05

    Se on hienoa, että olet löytänyt noin tuottoisan rahaston, samoin se on hienoa, että monet muut ovat huomanneet löytäneensä hyviä yhtiöitä taannoin.

    Odotan innolla, että näitä tulevia 7% vuosittaisia tuottoja jakavia kohteita alettaisiin nostamaan esiin. Muuten joudun jatkamaan omia tekemisiäni epävarmuuden vallassa hajautuksen kautta, kuten tähänkin asti.

    Remie 9.11.2019, 11:16

    Lannoittamisessa on vielä eräs riski jota ei olla vielä palstalla käsitelty. Jos puukauppa  jostain oikusta siirtyykin kuivapainokauppaan niin lannoitus menettää merkityksensä. Käsitellessä puutavaraa huomaan heti mikä on täyttä puuta ja mikä on  toisarvoisen kevyttä. Sanomattakin selvää kumpi on pitkäikäisempää. Toisekseen onko tutkimustuloksia lahon kestävyydestä eri puutiheyksien kesken samalla puulajilla. Ainakin ajatukseni turvin lähden siitä että raskaampi puu sisältää kuitua enemmän kuin kevyt puu,  kun kysymyksessä on sama puulaji. Jos on kuutiokauppa niin kaupanteko ei näin ollen ole enää reilu vaan ajaa metsän kasvatuksen tehokasvatuksen tielle jonka seuraukena metsät ovat alttiimpia tuholaisille ja sairauksille. (Vert: Canadan metsätuhot.) Metsän kasvattajat ovat haasteellisen valinnan edessä. Kirves voi osua omaan nilkkaan. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Syteen mennyt suunnittelu on huonompi kuin ilman suunittelua saatu tuotto.

    Puuki 9.11.2019, 11:29

    Sahapuut läpivalaistaan vikojen löytämiseksi jo pääosin . Hintaa määrittää siis laatu entistä enemmän.  Vieläkin selvemmät erot pitäisi olla ja (Mä)laatutyvistä maksaa n.3 x hinta verrattuna bulkkitukkiin/kuivaoksaiseen,  käyttöarvon mukaan.   Kantohinnat on toistaiseksi joustaneet vain alaspäin, esim. juuri tukin mittavaatimusten muuttuessa,  mutta se ei ole laatuhinnoittelua, joka lisäisi hyvälaatusen tukin kasvatusta ja saantia. Kuusivanerin kasvatuksessa ja tuotannossa kova vuosikasvu ei haitanne, jos haittaavia vikoja (koroja , paksuoksaisuutta jne) ei tule lisää , mutta muiden  tuotteiden kohdalla sillä on enemmän merkitystä (varsinkin männyllä).

    Lahonkestävyys esim. männyllä paranee mitä enemmän ehtii sydänpuuta muodostua. Uuteaineita on eniten hitaasti kasvaneissa männyissä. Sillä on merkitystä uusien tuotteiden valmistuksessakin kuitupuusta.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 229)
1 2 3 … 15 16 17 … 21 22 23