Puuki . Olen seurannut keskustelua . Huomioni on, että parasta on antaa metsän kasvaa omineen. Luonto tietää miten kasvaa ja mitä kasvaa. Me ihmiset elämme luonnosta josta voimme hyötyä. Pakolla emme saa kuin pahan mielen. Ei ole viisasta horjuttaa metsän ravinne tasapainoa. Me emme osaa kuin tehdä vahinkoa. Mikään ei ole niin viisas kuin luonto on.

Pessimistihän ei pety! Jätkän kans samaa mieltä juuristojutusta. Ei täsmälannoitus tarkota että leivinuunin tuhkat viedään kotikuusen juurelle. Toloppa ei laske pelkästään tuhkan ravinteita vaan hoksaamattaan kylvää urean samalla reissulla kuusen takana vaimolta piilossa. Sikspäkki kaljaa jalostettuna ureaksi antaa varmasti riittävän typpipläjäyksen kotikuuselle säännöllisesti toistettuna. Levityslaitteeksikin riittää pippeli ja käsi. Juuristovauriot ei meilläpäin ole suurikaan ongelma. Myrsky kaataa jokusen puun helpommin uran laidalta. tuhkalannoituksella näyttäisi olevan parantuneen kasvun lisäksi juurikin terveysvaikutus. Suopursuruosteesta kuusetkaan ei kärsi niin pahasti. Kärsii toki mutta toipuu nopeasti. Kuusen koukkulatvaa ei juurikaan esiinny vaikka sitä lannoittamattomilla aloilla näkyykin.

Irtoraha ei mulla pesää tee. Sataset lähtee kiertoradalle eikä kotiosoitetta välttämätt takaisin löydy ees pörssissä. Eurolla on juuret jopa ajouralla.

Monet minua mollaa nollarajan puuntuottajaksi. Kai olenkin. Kuitenkin täällä pohjoisessa on etunsa. Maapohja ei ole ollut ylihinnoiteltua. Lannoituksella pääsee kohtuullisiin, jopa hyviin tuloksiin. Taudit ja tuholaiset, ei hirvet eikä porotkaan suuremmin vaivaa…vajaa vaaksa on lunta ja pakkasta toista viikkoa parikymmentä. Metsässä on hyvä liikkua ilman juuristovaurioita.

Kyllä osa tuhkantuottajista tukee  mukavasti tuhkan kuljetuskustannuksia. Ongelmajäte, siis tuhka, maksaa laitokselle saturaisen per tonni läjitysmaksuna. Neuvotellaan. Jos otan sen jätteen vastaan tehtaan portilla kuluja ei ole ja laitos voi osallistua kustannuksiin jos on fiksu.

Kemijärven sellun investointipäätöksiä odotellaan tammi- helmikuussa. Positiivista välkyttää. Tottakai tähtään tukin tuotantoon mutta pääasia on että puumassaa tulee, ei nyt joka hehtaarilta mutta aloilta joilla on edellytyksiä…vaikka tuhkaamalla.

Tolopainen, jos satuit ymmärtämään lukemaasi. Kemera ei ole ratkaiseva tekijä minun terveyslannoituksilleni. Kerroinhan että yhden talven tuhkat levittelin ilman kemeroja.

Satkun kustannus per hehtaari ei ole paljon teki metsässä mitä teki kunhan tulee tehdyksi eikä vaan viisastele netissä ”paremmilla sijoituksilla”

Paska säkä.tuli 7 vuotta sitten lannoite rahat laitettua nesteen  osakkeisiin….,ainoastaan 283 % voitolla…,mut varmaan moni muukin niin teki… p.s. Toki tiedän ,että voitot realisoituu,vasta myydessä…

onkohan  tuosta  lannoittamisesta  luotu  mielikuva sen  kannattavuudesta  eri  tiedotusvälineiden  kautta  ainakin yara   tekee  hyvää  tulosta  ja  liekö vielä  pörssiyhtiö  minusta  sen hyöty on  vähäinen ja  kuinka  paljon  lannoitetta  valuu  vesistöihin ?

Oletetaan että metsän vuosikasvu olisi 6 k-m³/ha/a ja puuta 200 kuutiota /ha , josta tukkia 70% . Metsä myydään pystyyn , josta tuloa 140 x 60 + 60 x 20 = 8600 -verot & uud. kulut = 5570 € .

Jos lannoitetaan niin, että keskikasvu on 8 k-m³, niin 10 vuoden päästä parhaassa tapauksessa puuta olisi 280 k-m³/ha . Tehdään päätehakkuu : tukkia 85% = 238 ,kuitupuuta 42 . –> 8592 + 506 = 9098 – 750 = 8348  ( = nettotulo uud. ja verojen jälkeen, kun infl. on 1,3 % , vero% 30. Nimellishinnat samat kuin 10 vuotta aiemmin) .

Jos 1 vaihtoehdon jäänyt hakkuutulo sijoitetaan 7%:n bruttokorolla, niin sen nettoarvo on 10 vuoden päästä n. 7730, jos sijotuksesta ei makseta vuosittain osinkoja yhtään .  10 vuotiaan taimikon arvo on noussut samaan aikaan myös ~ 2000 . –> Yht. n. 9730 .           (1 vaihtoehdon th-kulut ja 2. vaihtoehdon lannotuskulu kuittaavat toisensa).