Planter olet oikeassa. Vielä laitetaan tuota inhottavaa tavaraa asuntoon. Ihminen on kaikin tavoin pyrkinyt luolasta eroon ja kipsiä levitetään seiniin. Ei pysy taulut seinissä, kaikuu kuin hautaholvi, jokin tuolijalka kopsahtaa seinään niin reikä syntyy. Jopa onnettomat timpurit laittoivat pesuhuoneita tuosta, liimasivat laatat paperiin joka kostuessaan oli kuin hula-hula hame lepatti seinässä. Nyt sitä jätettä saa terästettynä kaikilla langoilla ja timpurit tekee hirvittävää tiliä kun työkaluksi riittää mattopuukko ja talo on valmis. Maalari läästii lateksia pintaan ja upea tulee. Mimmit ihastelee ja pojat ostaa , kirominen alkaa kun hometta työntyy joka välistä. Siinä sitä on jätetalo . Puutakin olisi mutta kun se on vanhanaikaista, sitä ei voida käyttää. Pitäähän sitä erottua porukasta ja tehdä jätetalo. Formaldehydienin kanssa pelotellaan yhä jonka käyttö kiellettiin 1985 ankarasti , mutta sitä timpurit jaksavat jauhaa tänäkin päivänä. Olen koko ikäni asunut rehellisessä puutalossa, ei ole lonkat loppu ei ole keuhkoissa vikaa , eikä jäsenet jäykät, ainoa laatuaan tässä suvussa mutta ainoa hullu joka on täysin terve.

Kyllä se puutalon kehuminen  palvelee metsänomistajan asiaa. Saathan toki maksaa jätteestä mitä tahansa , viskele vielä lapiolla seteleitä perään kun olet laskun maksanut. Sanoisin että heikosti toimiva kiertotalous. Katkeaa juuri siinä kun jätteestä peritään maksu että pääsee eroon. Sanoisin käänteiseksi kaupankäynniksi. No pankki harjoittaa tätä samaa , ainakin kultaisessa Saksassa.

Tuhkaa varmaan saa jostain edullisesti tai ilmaiseksikin, jos järjestää itse sen kuljetuksen ennen kuin vievät kaatopaikalle.  Siitä pitää maksaa jätemaksua  jos  viedään kaatopaikalle.

Joihinkin rakeistettuihin tuhkalalannoitteisiin on lisätty apatiittia ja booria ainakin, jos osa on turvetuhkaa jossa ei ole riittävästi ravinteita.   Tuhka-typpilantaan luultavasti myös ureaa.  Se käy hyvin myös kangasmaille. Vaikutusaika pitkä ja parempi  kasvunlisäys kuin pelkän typpilannoituksen jälkeen.

Verohyöty on olemassa esim. sen 350 €/ha kulun kanssa mutta erona johonkin muuhun sijoitukseen on pitkä tuloutumisaika ( 10 vuotta ), jolloin inflaatio syö sitä enemmän kuin vaikkapa vuosittain osinkoa tms. maksava sijoituskohde.  Ja tod. näk. tukin matala hinta . Sitä ei tosin tiedä kukaan etukäteen tarkemmin. Kuuluu sijoitusriskiin sekin ja hinta voi parhaassa tapauksessa tietysti parantuakin.

”10 vuoden odottelu laskee sen 60 €:n hintaisen tukin reaalihintaa n. 10 € nykyisellä kehityksellä. Siksi voi olettaa, että 20 motin lisäkasvu antaa n. 10 %:n tuoton eikä 15%:a. Puun myyntihinnasta pitää vähentää myös verot.”

Laskelmassa verattiin vaihtoehtoisia sijoituksia eli myös siltä 0,5%:n pankkitilin korolta pidätetään lähdevero (siltä osin laskelmassa oli virhe eli nettotulos on vielä huomattavasti huonompi). Reaalihinta nykyisellä inflaatiolla muuttunee melko vähän; mitä se muuttuu tulevilla vuosilla, on tietenkin ”arvoitus”, mutta lienee samaa luokkaa kaikilla sijoitus-vaihtoehdoilla.

Terveysvaikutuksista voi olla montaa mieltä; NP:ssä on myös booria ”mukana” (hyväksyttiin vielä jokin aika sitten kemerassa  terveyslannoitukseksi jopa kivenäismailla!), jonka vaikutus ainakin monin paikoin kuusikoissa on ehdottomasti positiivinen. Niin kuin aikaisemmin sanoin (”kokemusta on”), ainakin omalla kohteella elinvoiman lisääminen  ihan silmämääräisestikin havainnoituna lisää vastustuskykyä naapurin puolelta tapahtunutta nävertäjien hyökkäystä vastaan.

Ymmärrys lannoituksen kannattavuudesta näyttää olevan tällä palstalla samalla tasolla kuin aikanaan ymmärrys metsäverotuksesta. Tällä hiekkalaatikolla kannattaa jatkossakin keskittyä moottorisahan ketjun teroituksen saloihin sekä tietenkin autoasioihin, vaikka ne nyt ei millään tavalla liitykkään metsäasioihin eikä varsinkaan metsätalouden kannattavuuteen…

Ymmärrys lannoituksen kannattavuudesta näyttää olevan tällä palstalla samalla tasolla kuin aikanaan ymmärrys metsäverotuksesta.

Voi olla niinkin.  Itse laskin kannattavuutta nettona en bruttona. Siinä ero . Kuten ed. jo kerroin , inflaation vaikutus riippuu myös siitä milloin sijoitus tuloutuu.  Vuosittain jaettu osinko ei menetä yhtä paljon arvoa kuin esim. 10 vuoden päästä saatu nimellisarvoltaan sama tulojen summa, jos inflaatio on vaikkapa keskimäärin 1,3 %/vuosi.

Vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja on olemassa paljon  muitakin kuin vain 0,5%n ”sijoitustili”, jonka etuna lienee kuitenkin riskittömyys.