Keskustelut Metsänhoito Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 229)
  • Lannoitus käsipelillä järkevää vai haihattelua

    Merkitty: 

    Metsässä tulee vietettyä joka tapauksessa aikaa. Tuumailin että, jos vaikka taimikonhoitoreissulla käyttäisi aina pari tuntia järeämmän (järeytyvän) kuvion lannoitukseen käsipelillä, niin olisiko toimiva mallia vai turhaa piipertämistä? Metsässä on mukava kulkea, joten odotuksena ei ole äärimmäinen tehokkuus mutta toki hommasta pitäisi olla hyötyä.

    Jos hommassa on järkeä niin pari kysymystä lisää.

    Mikä on järkevin tapa levittää?

    Onko määrillä alarajaa vai onko jokaisesta rakeesta hyötyä?

     

  • MJO

    Puukin aikaisempaan kommentiin lumi- ja ötökkä tuhoriskistä.

    Minun ymmärtääkseni lannoitus parantaa puiden kasvun lisäksi terveyttä ja täten vähentää ötökkä tuhoriskiä? Yleensä ötökkätuhot iskevät helpommin sairaisiin ja kituviin puihin. Niistä leviävät viereisiin terveisiin puihin.

    Puu Hastelija

    Joo, tuota metsään 350€ juuri ajattelin, eli sama summa muualle sijoitettuna ei ole sama summa, koska  on aika pahasti takamatkalla verotuksen takia. Vaatii merkittävästi kovempaa tuottoa samaan lopputulokseen.

    Puuki

    Lannoitus vaikuttaa kahdella eri tavalla. Toisaalta  hyvin tehty lannoitus lisää puuston terveyttä mutta toisaalta typpilannotus muuttaa neulasten ja versojen typpi-hiili-suhdetta ja lisää mm. valkuaisainepitoisuutta, joka houkuttaa monia tuholaisia.  Pistiäistuhot ja myös sienituhot lisääntyy.   Taimissa runsas typpi altistaa hirvi-ja jänistuhoille.  Runsas typpilisäys voi myös lisätä kevätahavan tekemiä vioituksia nuoren metsän latvuksiin.  Kuivuminen varsinkin kuusikoissa on vielä lisäksi osin arvoitus tulevaisuudessa. Jos lannoitetaan kuusikoita saattaa lisäkasvu estyä kuivuuden takia.  Mutta suurin osa metsien kasvatuksen ongelmista ötökkä- ym. tuhoineen liittyy metsien hoitamattomuuteen ; taimikonhoitojen- ja harvennusten laiminlyömiseen ei niinkään usein lannoitukseen .

    Tuon takia suosisin terveyslannoituksia paremminkin kuin  kangasmaiden typpilannoituksia. Turvemaillahan  ei tarvitsekaan lisätä typpeä, jos niitä lannoitetaan.

    reservuaari-indeksi

    Puukin kirjoituksen yhteen kohtaan vähän vastakkaista tekstiä alimpana. Tosin tuossa kerrotaan toipumisesta, ei houkuttelevuudesta.

    Farmit-sivulla ei ainakaan nopeasti vilkaistuna löytynyt lähdettä, mistä tuo kohta on heille tempautunut.

    yt Markus

    Lähdelinkki

    https://www.farmit.net/metsa/metsanlannoitus/ymparistoa-saastaen/ymparistovaikutuksia

    Josta kopio:

    Sieni- ja hyönteistuhojen epidemianomaista esiintymistä lannoitus ei kykene estämään, mutta ravinnetilaa korjaava lannoitus vähentää tuhojen voimakkuutta ja nopeuttaa toipumista. Kivennäismailla typpilannoitus on edistänyt mm. mäntypistiäis- ja surmakkatuhoista kärsivien puustojen toipumista.

    Puuki

    Tuo toipumisjuttu voi sitten olla vaikka lannoitetehtaan esitteestä (?). Mutta voi olla ainakin osittain tottakin, varsinkin terveyslannotuksen ollessa kyseessä.      Omat tietoni on osin Metlan tutkimuksista (valkuaisinepitoisuuden vaikutus tuhoherkkyyteen) ja osin omaa pähkäilyä.

    PS. Löytyihän sieltä farmit-sivuston yhteistyökumppanit- osiosta tod.näkösin lähde ; Yara Suomi oy.

    wanhajätkä

    Tolopainen nyt on hakoteillä lannoituksesta vielä enemmän kuin muissa kommenteissa.

    Pienemmät alat, alle viishehtaaria on ihan järkrvää lannoittaa pulkasta. Eipä oo kummonen homma ja kopterikylvöön verrattuna palkka on melkoinen. Metsäsijoittajallehan se ei toimi koska tili tehdään pöydän ääressä. Matti meikäläiselle kylläkin.

    Tuhkalannoituksen vaikutus. Pääravinteista typpeä ei juurikaan ole tuhkassa. Fosforin ja kaliumin ja hivenravinteiden määrä on suht sopiva puuston tarvitsemassa suhteessa. Meillä kuitenkin ois tarve lisätä booria ja kuparia. Niitä nyt keväällä turskautan tuhkatuille alueille.

    Kun puhutaan rakeistetusta tuhkasta lannoitusvaikutus on hitaasti käynnistyvä ja kestää 20-50v. Lumella stabiloitu raakatuhka vaikuttaa miltei kuin lehtilannoitus…heti.  Rakeistettu tuhka liukenee todella hitaasti. On yritetty tutkia koneiden levitysmäärien tasaisuutta istuttamalla muoviämpäreitä eri etäisyyksille. Eihän se onnistunut ku se karkea sepeli meni läpi ämpäreistä…no voi vaan kuvitella millon se kivi alkaa vapauttaan ravinteita.

    Tuhka on emäksistä ja happamuuden väheneminen vilkastuttaa pieneliötoimintaa, lisää puiden typensaantia ja vähentää muiden alkuaineiden myrkyllisyyttä. Ei fosforihuuhtoutumaa, Kadmiun ei rikastu marjoihin eikä sieniin. Aluskasvillisuus lisääntyy ja houkuttelee hirvet pios taimikioilta. Päin vastoin kuin täällä palstalla sorkkaeläimet on suuri viholinen. Minulle ne merkitsee yleensä positiivisesti jauhamalla kunttakerrosta ohuemmaksi koparoillaan. Hoitavat taimikoita suht tasasesti johtuen käsitykseni mukaan juuri tuhkasta. Lämpösummahan se meillä napapiirin tuntumassa on se kasvutekijöiden lyhin kimpi.

    Minä otan raakatuhkan kahdelta toimijalta jotka kuuluvat eviran valvontaohjelmaan ja evira antaa toiminnan raamit. Lämpölaitos käyttää lisänä myös turvetta joten sehän nyt on ”laihempaa”. Max käyttömäärän rajaa kadmium 50 vuodelle laskettuna. 5800 kg hehtaari on maksimi. Keitele groupin tuhka on puhdasta kuorituhkaa, tuhtia tavaraa. Käyttömäärän raja tulee vastaan arseenissa…muistaaksen 3800 hehtaari.

    Olen pyrkinyt kylvämään lähes max

    Joku jo epäili määriä. Tarkistin määriä ja häppä yli 1000 tonnia on tuhkaa josta ehkö sata-pari on vielä aumassa. Merkittävä määrä kuitenkin tuhkaa ja alaakin.

    Tykkään että kirjoittamisiani kyseenalaistetaan ilman vinoilua. Tuleepahan tarkistettua. Kerään kokemuksia ja koko ajan seuraan tekemisien tuloksia. En halua syöttää pajunköyttä muuta kun märehtijöille….täälläkin niitä on ihan kotitarpeiksi.

    Terveisin tuhkamuna…

     

     

     

    Tolopainen

    Jos se lannoitus on niin kannattavaa, miksi wanhajätkä ei tee sitä omilla rahoillaan.

    Planter

    Jospa tuhkan kylväminen metsään on kuitenkin kannattavampaa kuin omien rahojen kylväminen metsään?

    Tolopainen

    Tuhkalannoituksen hinta on 380€/ha alv nolla. Siis ongelmajätteen levittämisestä pitäisi maksaa. Jos yhtiö maksaa siitä, että pääsee ilmaiseksi eroon jätteestä voin ottaa sitä vastaan.

    Planter

    Niinhän se on kipsivuorien kanssakin. Venäjän, Viron ja Puolan kipsivuoret ovat itämeren suurimpia saastuttajia. Siilinjärvelläkin on järkyttävän suuri kipsivuori, josta täytyy päästä jotenkin eroon. Nyt Yara on keksinyt, että sitä voidaankin käyttää vesiensuojelutarkoituksiin ja valtio rahoittaa kipsin levitystä peltojen valuma-alueille. Aika veijareita ne Norjalaiset.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 229)