› Keskustelut › Metsänhoito › Lannoitus asiaa

  • Tämä aihe sisältää 6 vastausta, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta, sitten Hepe toimesta.
Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Lannoitus asiaa

    Lähetetty: 1.10.2012, 17:27

    Kasvun parantaminen typpilannoitteella altistaa puut seuraaville tuhoille:Hirvi ja jänistuhot,sekä sienituhoille joita ovat harmaakariste,surmakka,juurikääpä ja kaiken hyvän päälle vielä pistiäistuhoille.
    Se johtuu siitä että versojen ja neulasten hiili-typpi suhde muuttuu lisäten mm.valkuaisainepitoisuutta,mikä houkuttaa tuholaisia.
    Liiallinen typpi aiheuttaa nuorissa kasvatus metsissä ilmastollisia vaurioita esim:Kevät ahavaa.
    Joten malttia apupaskan levittämiseen.

    Tekijä
    Iron Man
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuitupuunkasvattaja 1.10.2012, 19:15

    Ei tulisi kyllä heti mieleeni typpilannoittaa taimikoita. Hirvi ja jänisriski on kyllä vain taimikoissa. Typpeä vaan kangasmaille, mutta vasta siinä vaiheessa kun lannoitus alkaa lihottamaan tukkia.

    Tuhkan käyttö on taas eri asia. Sitä voi kylvää kyllä jo taimikkovaiheesta alkaen karuille soille.

    Lannoitusasiasta sen verran lisää, että kyllä on lannoitteiden hinta noussut, kun valtio päätti laittaa osakkeensa myyntiin. Nostan hattua niille, jotka nappaavat tuon bisneksen takaisin suomalaisomistukseen.

    jees h-valta 1.10.2012, 21:13

    En myös lähde helpolla lannoittamaan koska karvaita kokemuksia edellisen omistajan lannoitustoimista jäi minun kontolleni.
    Liian myöhään ihan muutama vuosi ennen päätekahhuuta jätti valtavan kasvupotentiaalin pohjaan kun ostin hänen kaikki H-vallan metsänsä pois. Uudistus oli tuskaa kun ensimmäiseksi heinikko suorastaan ”räjähti” kasvuun. Kun vielä senaikainen hakkuutapakin jätti paljon voimaa tuovaa latvamassaa maastoon niin kovan tason soppa oli valmis. No nyt sielläkin jo kasvaa hyvä nuori sekametsä jonka ensimmäinen hakkuu lähestyy. Nopea tietty oli taimikonkin kasvu mutta kaikkine mahdollisine tuhoineen myös. Siksi männiköstä tuli sekametsä. Eikä suinkaan tasainen. Eikä männyistä mitään muuta tule kuin sellupuuta.

    Raimo 15.10.2012, 21:40

    Copy-pastena facebookista tällainen tieto eiliseltä 14.10. 2012. Siellä oli pähkäilyä, mikä on peltomaan/ metsämaiden lannoitusten vesistökuormitus. Jos alla oleva pitää paikkansa, ei metsien lannoitus pitäs juurikaan vesistöjä kuormittaa.

    Jouko Kostamo: ”Metsiä lannoitetaan suomessa n 20 000 ha vuosi. Eniten turvekankaiden terveyslannoituksia, joilla tasapainotetaan turvemaiden ravinnetaloutta kerran kiertoajan kuluessa. Siis n. 70 vuoden välein. maataloudessa peltoja lannoitetaan joka vuosi, joten maa- ja metsätalouden lannoitusta ei voi verrrata oillenkaan kuormituksiltaan toisiinsa. Suomessa on metsää 20 milj. ha eli n. 1 % vuosittain tulee niistä lannoituksen piiriin.”

    Gla 16.10.2012, 08:18

    Ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2010 maatalous aiheutti vesistöjen fosforikuormasta 68,5%. Metsätalouden osuus oli 5,8%.

    Typen osalta luvut olivat 56,8 ja 4,7.

    Ei metsätalouden osuuskaan merkityksetön ole, mutta etenkin pinta-alaan suhtetettuna metsän aiheuttama kuormitus on varsin pieni. Talousmetsäähän meillä on muistaakseni noin 26 milj. ha ja peltoa 2 milj. ha.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8568&lan=fi

    vänkäri 23.10.2012, 22:03

    Tuhka antaa kyllä vauhtia puille varsinkin turvemailla. Tässä joskus seitsemäntoista vuotta sitten tuli läpsittyä kuusentaimet alavaan, suonsilmäkkeiseen peltoon. Ensimmäiseen kymmeneen vuoteen taimet kasvoivat lähinnä alaspäin. Siinä vaiheessa tuli otettua talvella kertyneet tuhkat peliin mukaan, tuleehan sitä joku saavillinen per vuosi. Eihän ne nyt vielä ihan tuohon 138 sentin kasvuun riehaantuneet mutta on niillä kumminkin pituutta 3-4 metrin välille, mikä on ihan hyvin kun pohja on noinkin auhtoa. Keltaisuukin hävisi saman tien. Koivuille tuli tehtyä sama temppu ja nyt tuhkaa saaneet on tarkoitus kevään mittaan kiireesti harvennella. Ikää on se 15 vuotta. Tuhkaamattomilla kuvioilla ei ole vielä kiirettä.

    Booria on kyllä hommattava savimaitten kuusikoille, aika yleinen vaiva näillä kulmilla Suomea.

    Hepe 24.10.2012, 18:20

    Ok… jos metsätalouden osuus fosforin ja typen huuhtoumasta on 5-6 % on lannoituksen osuus metsätalouden kokonaishuuhtoumasta samat 5-6 % tätä nykyä (Suomen ympäristö 816 mukaan). Eli merkitys on suhteessa raskaanlaiseen maanmuokkaukseen ja ojien kunnostamiseen melko pieni.

    Lannoitteissa homma on mennyt eteenpäin. Turvemaiden apulannat ovat entistä hidasliukoisempia, tuhka on sitä luonnostaan ja rakeisena se ei edes kulkeudu vesien mukana. Kovilla mailla typpihuuhtouma taas pysyy kurissa kunhan lannoittaa kasvukauden aikana, että puut ja muut kasvit ehtivät sitomaan lisätypen itseensä. Eli probleemaa ei pitäisi olla kunhan toimii järkevästi.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)