Keskustelut Metsänhoito Lannoituksen vaikutus kiertoaikaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
  • Lannoituksen vaikutus kiertoaikaan

    Merkitty: 

    Lannoituksen markkinoidaan aikaistavan sekä harvennuksia että päätehakkuuta ja vauhdittavan puuston kasvua. Löytyisiköhän jostakin tutkittua tai kokemusperäistä tietoa, mikä vaikutus lannoituksella kiertoaikaan käytännössä on? Kuinka monen vuoden lyhentyminen kiertoaikaan on käytännössä yhdellä lannoituskerralla mahdollista saada, jos kohteena olisi keskimääräinen tuoreen tai kuivan kankaan kasvatusmetsikkö, johon lannoitus tehdään harvennuksen jälkeen?

  • Tolopainen

    Ehkä suomalaisten pitäisi vähitellen alkaa itse rahoittamaan omat menonsa. On niin helppo kaataa laskut valtion syliin ja todeta onpa halpaa. Elämme nykyisin sosialismissa kehdosta hautaan.

     

    Puuki

    <p>Valtio ja metsäyhtiöt hyötyy metsälannoituksesta myös. Lannoituskulut pitäisi jakaa 3:een yhtäsuureen osaan. </p>

    Nostokoukku

    Eikö siihen pitäisi vastuunkantajaksi ottaa vielä neljäskin osapuoli, tuotteiden kuluttajat. Olisi aika ankeaa pyyhkiä pylly höylänlastuun…….

    Pete

    <p>Kiertoaika lyhenee konkreettisesti vt ja heikommilla mt pohjien kuusivaltaisilla kuvioilla. Tällaiset käytännössä lopettavat kasvunsa noin 30 vuoden iässä, ensiharvennuksen jälkeen ei tapahdu juuri mitään. Tällaiset kuviot reagoivat tutkitustikin lisätyppeen voimakkaasti. On tietysti tapauskohtaista mikä kasvuvaste kullakin kuviolla käytännössä on, mutta omat kokemukseni näistä ovat hyvin positiivisia. Pituuskasvukin on lisätypellä näissä ”käynnistynyt” uudelleen. Ja kun ensilannoitus on antanyt hyvän reaktion, niin se myös toistuu toisella ja kolmannen toistolla. Kalliokuusikoita em. ei tietenkään koske, jos veden niukkuus ykkössyy heikkoon kasvuun niin kannattaa uudistaa männylle.</p>

    Nostokoukku

    Miten kannattavaa on 30 vuotiaana kasvunsa lopettavan puuston kasvattaminen väkisin kolmella lannoituskerralla?

    Makarov

    Jos on pelkästään euroista kiinnostunut niin kannattaa lannoittaa päätehakkuun kynnyksellä olevia metsiä. Jos taas on kiinnostunut enempi  kuutiokasvusta niin silloin jo ensiharvennuksen  jälkeen lannoitus. Itseäni kiinnostaa kumpikin niin harrastan kumpaakin tapaa.

    Pete

    Nostokoukku, kasvunsa ”päättäneitä” on tietysti monenlaisia. Ne joita kannattaa lannoittaa pystyy kyllä tunnistamaan ja mikäli ei pysty niin kannattaa kokeilla lannoittamalla joku aari kokeeksi. Parin kasvukauden jälkeen kyllä näkee lähteekö puut ylenemään. Jos on rahapula tai muuten vaan kiire, niin sitten uudistaa männylle kiireesti. Tai hakkaa puut pois ja jättää herran haltuun.

    Jos valtapuusto on tukkikynnyksellä, niin kovin korkeaa matematiikkaa ei tarvita sen hahmottamiseen kannattaako sitä pyrkiä lihottamaan edes kahden tukin mittoihin. Sen verran iso on tukin ja kuidun hintaero.

    Tolopainen

    Jos lannoituksen ansiosta pääsi tekemään päätehakkuun jo 2019, mutta ilman lannoitusta vasta 2022, jopa tuli lannalle hintaa. Kyse on täysin tappiollisesta toiminnasta nykyään. Toista oli joskus 70 ja 80- luvulla, kun metsälannoitteet oli lähes ilmaisia. Ei noiden lannoitusten vaikutusta kyllä mitenkään ole hakkuissa havainnut. Nykyisin typpilaskeuma on jo niin iso, että lisä typpeä ei metsiin tarvita. Metsien lannoitus pitäisi lailla kieltää, fosforia maapallolla on hyvin niukasti, se kaikki tarvitaan ruuan tuotantoon. Helikopterilla lannoitteiden levittäminen metsiin edustaa hulluuden huippua, aivan mieletöntä tuhlausta.

    mehtäukko

    Pohtiminen  lannoittamista ”kasvunsa päättäneiden”, ykkösvuosien kirittämisen tai suhteettoman kalliin kustannuksen takia on kyllä se, että silloin on keskityttävä muihin asioihin. Muuta kannattavaa tekemistä kyllä on.

    Tuo lannoittamisen vaihto-ehto ” hakkaa puut pois ja jättää herran haltuun” on hyvin outo??!

    Jätkä

    Tutkitusti lannoitus lisää kasvunopeutta. Nopeimmin lannoitushyödyn saa päätahakkuuseen valmistautuvasta – tai jo sitä odottavasta metsästä.

    Myös paras tulos saadaan oikeassa tiheydessä olevasta, hyväkuntoisesta puustosta. Kun kaadatte kymmenen vuotta sitten lannoitetun puun ja katkaisette sen  5 -6 metrin päästä, näkee siitä, kuinka paljon lannoitus on vaikuttanut. JOS viiden vuoden sisällä oleva lusto on millin paksumpi kuin kymmenen vuotta sitten, on tukkikokoisen puuston kasvunlisäys ollut hurjaa. Puoli milliäkin on reilu lisä.

    Mitä parempi kasvupaikka on, sitä suurempi on lisäkasvu kuutioissa.

    Mikään pääpuulaji ei lopeta kasvua kolmikymppisenä, jos vähänkin on hoidettu!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)