› Keskustelut › Metsänhoito › Lannoittamaan viikonloppuna

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Lannoittamaan viikonloppuna

    Lähetetty: 25.4.2012, 21:38

    Taitaa olla jo sopiva aika levittää lannoitteet oksakarsittuun männikköön.
    Säkkilavat viety traktorilla metsään ja levitelty pulkalla sopivin välein lannoitettavalle kuviolle.
    40kg säkistä tulee reilu 4 ämpärillistä ja siitä sitten kauhalla pari heittoa puuta kohden täsmälannoitusta. Lentolevityksenä lannoite leviää ehkä tasaisemmin maastoon mutta käsin levitettynä ei lannoiteta turhaan ajouria ja yli 3m puun rungosta.

    Itse valitsin tällä kertaa suomensalpietaria lannoiteeksi.

    Onko kokemusta noista venälaisistä lannoitteista (Premium Typpi N 27)
    Kirovo Chepetsk Chemical plant, Kirovskaja oblast, Venäjä

    http://www.metsatuotto.fi/lannoitustietoa.html

    tuosta linkistä pitää poistaa tyhjä välistä ”lannoitus tietoa”

    Tekijä
    satapii
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • satapii 25.4.2012, 23:48

    Yaran sivuilla on myös tietoa

    http://metsanlannoitus.fi/
    http://www.farmit.net/metsa/metsanlannoitus/lannoitteet

    Kurki 26.4.2012, 16:13

    Can 27:ssa on vain typpeä 27% ei muita ravinteita.
    Ilmeisesti Can 27 tuonti lopetettu.
    Sisältää liikaa cadmiumia.
    Ureassa on typpeä 46%.
    Tietääkö kukaan sanoa mitä urea tonni maksaa?

    Pete 26.4.2012, 16:43

    CAN27 pitäisi olla myynnissä jatkuvasti. Se on typpilannoite, typpeä 27% (puolet nitraattityppeä ja toinen puoli ammoniumtyppeä). Siinä ei kadmiumia voi olla sen takia, että siinä ei ole fosforia. Fosforipitoisissa lannoitteissa kadmiumia voi olla. Kotimainen fosfori ja lannoite ei kadmiumia sisällä.

    Urea on typpilannoite, jossa typpi on ureaa:)

    Sitä ei kannata levittää keväällä tai kesällä. Urean typpi saattaa kuivilla, tuulisilla ja lämpimillä keleillä haihtua. Jopa yli 30% voi haihtua. Tämän takia urea sopii paremmin vain syyslevitykseen. Toki jos urean saa levitettyä juuri sopivasti vesisateen alle, niin haihtumisvaara on pieni.

    Ainakin Itä-Suomessa kannattaa käyttää booripitoista lannoitetta kuten Suomensalpietaria tai Metsän NP1:stä.

    Nimimerkillä ”Vappuna leviää 1200kg metsän np:tä kuusikkoon Mikkelissä”

    satapii 1.5.2012, 12:11

    2400kg suomensalpietaria täsmälannoituksena tuli viikonloppuna levitettyä. Aika mukavasti suoria rauduskoivuja on myös männikössä seassa lihomassa. Kuusia on myös jonkunverran, tosin harvennuksen jäljiltä on aika monta kuusta kallelaan tai kaatunut.

    Viereinen T2 taimikko(n.6m) vaatiin raivaussahan kanssa kävelyä seuraavaksi. Teeret on viihtyneet männikössä ja taimikon laidalla oli runsaasti hirven papanakasoja. Onneksi taimikko on jo riittävän suurta istutuskuusikkoa seassa mäntyä ja raudusta.

    Hyvää vappua kaikille palstalaisille

    Leevi Sytky 3.5.2012, 16:35

    Pohjois-Savolaisilla kaski/kivennäismailla menee terveyslann. kriteerit läpi ilman neulastutkimusta. Haettaessa kemeratukea terveyslannoitukseen.
    Miten sitten käynee turvemailla, sitä en osaa sanoa.

    Pete 3.5.2012, 19:31

    Kannattaa varmistaa, että tukirahat ovat suunnitelmien lisäksi myös Metsäkeskus oikeasti myöntänyt. Ennen kemera-päätöstä ei ole mitään takeita, että tukea maksetaan. Järjestys on se, että terveyslannoitussuunnitelman tulee ensin olla hyväksytty ja rahoituspäätös tehtynä ja vasta sitten voi alkaa hankkimaan lannoitteita ja levityspalvelua. Tositteissa tulee olla päiväys rahoituspäätöspäivän jälkeen.

    Tuhka kannattaa levittää ennen ojien perkausta senkin takia, että maakoneella liikkuminen kuviolla on jokseenkin mahdotonta ojien perkauksen jälkeen ja vähintäänkin ojat särkyvät kun niitä joudutaan kuitenkin ylittämään.

    Se on sitten asia erikseen tarvitaanko kunnostusojitusta aina ollenkaan. Metsämiehet ja metsänparannusmiehet erityisesti ovat aika kangistuneita ajatukseen siitä, että ojat pitää aina perata. Kuitenkin jos hakkuun jälkeen jää +150mottia hehtaarille kasvamaan, niin voi hyvinkin olla, että haihdunta riittää pitämään pohjaveden riittävän matalalla. Kunnostusojituksen tarve ja laajuus pitäisi aina miettiä tarkkaan. Ojien perkaamatta jättäminen on myös parasta vesiensuojelua.

    Pete 3.5.2012, 19:31

    Lukuisilla hehtaareilla riittäisi pelkkä raju ennakkoraivaus ja terveyslannoitus siihen, että kasvu saadaan elpymään hyvälle tasolle. Harvennuksen voisi siirtää 10-20v tuelvaisuuteen ja sitten kuhn se tehdään niin kertymä olisi hyvällä tasolla. Ja jäävää puustoa olisi niin paljon, että haihdunta pitäisi pohajveden alhaalla jopa kiertoajan loppuun asti. Näin toimiessa maakoneella ei tietysti levitystä voi tehdä vaan pitää käyttää helikopteria tai käsin/pienkalustolla Rauta-PK:ta jota tarvitaan vain 400-500kg/ha. Parhailla kohteilla tarvitaan vain kaliumia (neulasanalyysi kertoo) ja silloin voi käyttää kalisuolaa ja määräksi riittää 150kg/ha. Ei paha urakka käsin tehtynä isommallekaan kuviolle.

    Nykysysteemillä ojalinjojen avauksessa korjataan kuvion järeimmät puut kuitukasaan ja sarkojen keskelle jää riukumetsä, jota sitten ojienkaivuulla ja lannoituksella yritetään lihottaa. Joku metsä-alan ulkopuolinen saattaisi ihmetellä, että mitä järkeä tässä on…

    Toki on niin, että hyvin monesti sitä perkausta aidosti kuitenkin tarvitaan, joillakin alueilla käytännössä aina.

    Juippi 4.5.2012, 07:45

    Mieluusti ensin lannoitus ja vasta sitten ojat auki. Ravinteet paremmassa paikassa männikössä kuin alapuolisessa järvessä. Jos Suomessa lannoittaa, Venäjällä ravinteet ei liiku vedessä

    Tuo on tosiaan hullua jos pyörtänö on ainut paikka missä puuta kasvaa ja siihen pitäis oja avata. Itte tulee yleensä avattua keskellä sarkaa tai jos maasto antaa myöden niin poikittain

    satapii 21.6.2012, 11:14

    Kävin katsomassa keväällä lannoitettua oksakarsittua männikköä samalla kun raivailin vieressä olevaa kuviota. Heinät on lannoitetuilla kohdilla tumman vihreää. Näkee hyvin kuinka lannoitetta on tullut kullekkin puulle heitettyä.
    Puiden kasvu on vielä kesken, saa nähdä näkyykö jo ensimmäisen vuoden pituuskasvussa vai vain uusien neulasten tuuheutena ja tummana värinä tänä vuonna. Paksuuskasvun muutokset näkee aikanaan seuraavassa harvennuksessa.

    Hyvää Juhannusta kaikille palstalaisille, siirrytään tästä kesämökille Juhannuksen ja kesäloman viettoon.

    tupe 13.11.2013, 07:06

    Samaa mieltä edellisen kanssa. Omatoimisesti lanta leviää nätisti. 10 tonnia olen levittänyt käsipelissä.

    Tuhkaakin on mennyt käsipelissä 200 t, mutta jatkossa lumilingolla meinaan levittää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3