› Keskustelut › Metsänhoito › Lämpösumma ja puuston kasvu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Lämpösumma ja puuston kasvu

    Lähetetty: 12.8.2024, 09:00

    Helteitä pitelee.

    Etenkin Pohjois-Suomessa edellinen keskiarvoa kylmempi vuosi on ollut 2017. Nyt elokuussa 2024 vuoden lämpösummat ovat etenkin pohjoisessa 30-40 % yli keskiarvojen ja esimerkiksi Inarissa jopa 50 %.

    Asiani on, että löytyyköhän onlinemittauksia yksittäisten puiden tai joidenkin koealojen puuston kasvusta. Tässä on ollut nyt ”seitsemän hyvää vuotta” ja olisi mielenkiintoista nähdä puhtaasti tämän vaikutus kasvuun. Tavallaan vuositasolla puun tai koealan kasvu, koska käsittääkseni lämpösumma on kuitenkin päämuuttuja selittämään kasvua.

    Aikaisemmin löytyi ihan kasvupannan seurantaa muutamille koepuille ympäri Suomen.

    Silmämääräisesti tutkien vuosikasvut näyttävät ”hurjilta” juuri em periodilla.

    Tekijä
    TTL
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 12.8.2024, 09:09

    Toisaalta jos lämpöä on paljon, on oltava samaan aikaan vettä. Muuten puulla menevät ilmaraot kiinni ja kasvu tyrehtyy. Yhtenä vuonna on ollut jo epäily, että Pohjois-Suomessa oli männyn heikon kasvun syynä kuivuus.

    Metsälehden uutisessa luetellaan paremman kasvun mahdollisina syinä lämmön lisäksi kohonnut hiilidioksidipitoisuus (ilmarakojen tehokkuus kasvaa), taimien paremmat kasvuolot ja jalostus.

    Perkolle: en ole kaivanut alkuperäistä tutkimusta esiin, mutta se perustuu metsien inventointeihin eli koko maan laajuiseen tarkasteluun. Ei ole kasvatuskoe.

    Hehtaarin kasvukin on Ruotsissa noussut kuten Suomessakin. Kannattaa päivittää tietonsa hehtaarin keskikasvusta metsämaalla VMI-tuloksista joita voi tarkastella alueittain Luken tilastopalvelussa. Kannattaa valita metsämaa että puhutaan metsätalousalueista.

    TTL 12.8.2024, 09:21

    Eli juuri tässä mielessä olisikin mielenkiintoista nähdä toteutuneita mitattuja kasvuja eri vuosilta.

    A.Jalkanen 12.8.2024, 09:26

    Kasvuindeksi kuvaa toteutunutta kasvua jollain tavalla vakioituna.

    Kurki 12.8.2024, 12:23

    Silmämääräisesti tutkien vuosikasvut näyttävät ”hurjilta” juuri em periodilla.

    Koko viime vuosikymmen oli suotuisa metsien kasvun kannalta ainakin täällä. 2010-luvun lopulla kokonaiskasvu tippui sitten 107 milj.m3:stä 103 milj.m3:iin. Olisiko Etelä-Suomessa kuivuus verottanut kasvua, mutta ainakin täällä vuonna 2009 oli männyntaimilla pitemmät vuosikasvut kuin koskaaan edellisen lämpimän ja kuivan hellekesän 2018 vuoksi. Viime kesä oli myös hyvä kasvuvuosi, mutta pettymys kyllä metsien kasvun kannalta. Taisi kasvu olla 104 milj.m3 viime vuonna. Tämä kesän kasvua kuvailisin aivan uskomattomaksi sateiden ja lämmön yhteisvaikutuksesta. Ihme on, jos kokonaiskasvu ei ole yli viime vuoden.

    käpysonni 12.8.2024, 12:41

    Eikä pidä tuijottaa pelkästään kesän sademääriin. Alkukesä, touko-kesäkuu oli  monin paikoin kuiva ja hellepäiviä oli runsaasti, mutta kosteutta oli maassa runsaasti sateisen huhtikuun jäljiltä, varsinkin syvemmällä maassa, joten ainakaan männyn kasvu ei kärsinyt alkukesän kuivuudesta ja kuumuudesta. Kuusi ehkä enemmän, mene ja tiedä?.

    Muuten, jos päätehakku viivästyy vuodella, niin paljonkohan 70-80 vuotiaassa mäntymetsässä kasvaa lisäkuutioita  per hehtaari yhden kesän aikana? Osaako joku sanoa?

     

     

     

     

     

     

    Puuki 12.8.2024, 12:51

    Lisäkuutioiden kasvu riippuu tietysti siitä minkälainen männikkö on kyseessä,mikä kasvupaikka, minkälaiset ilmat on olleet, jne.

    Vanhaa männikköä ei kovin harvaksi kannata harventaa, ha-kasvu kärsii. Kuusella ei niinkään. Kuusen kasvu kärsii reippaan harvennuksen jälkeen eniten keski-ikäisillä 18-25 m pitkillä puilla.

    Lapissa on ollut kuivuutta joka verottaa kasvua ainakin jonkin verran. Paksuuskasvuahan tapahtuu pidempään kuin pituuskasvua.

    Rukopiikki 12.8.2024, 12:59

    Männyn pituuskasvu määräytyy edellisen loppukesän säiden perusteella jolloin kasvusilmut kehittyvät.

    Oman näkemykseni mukaan pohjoisen lämpösummat ovat menneet monena vuonna kasvun kannalta hukkaan liian kuivuuden takia. Näin esim 2018 ja 2019 kesinä. Helteisen kesän rasitus voi rasittaa puuta vielä seuraavanakin vuonna. 30 asteen helle on varmasti pohjoisen puulle melkoinen shokki.

    Pohjoisen männyn kannalta helteiset päivät ovat liian kuumia vaikka kuumat päivät nopeasti lämpösummaa kasvattavatkin. Ei pohjoisen mänty ole sellaisiin sopeutunut. 20 astetta lämpöä riittää hyvin. Helteillä nopeasti kertyvää lämpösummaa parempi olisi kasvukauden pituuden jatkuminen. Mutta pohjoisen mänty on sopeutunut tietyn mittaiseen kasvukauteen eikä anna vaihtelevien säiden huijata. Kasvu aloitetaan aikanaan ja kasvetaan aikansa. Valoisuus pitää männyn perillä kalenterista.

    Pohjoisen mänty saattaa elää lähes tuhat vuotta ja sinä aikana ilmasto vaihtelee.  Omien tutkailujen perusteella luonnonmetsissä männyt kasvavat nykyään samoin kuin ovat aina ennenkin tuhansia vuosia kasvaneet. Ei männyllä ole minnekään kiire. Nyky hoidettujen metsien nopeampi kasvu johtuu siitä että kasvuolot järjesteään puulle paremmat nuorena kun kasvukyky on parein.

    Mänty pysyy juuristonsa ansiosta elossa hyvinkin kuivalla mutta kasvu kärsii. Ravinteita on eniten pintamaassa ja jos se on ruti kuivaa niin puu ei niitä saa.

    A.Jalkanen 12.8.2024, 13:11

    Erittäin hyvä katsaus Rukopiikillä. Voisi ajatella että kun etelämpää tulee tuulen mukana siitepölyä, alkuperät sekoittuvat ja pohjoiseen tulee tavallaan kokeiluun eteläisempiä alkuperiä. Ainakin sellaisina vuosina kun kukinta sattuu kaikkialla samaan aikaan. Puiden juurten kasvu ja paksuuskasvu jatkuvat vielä syksyllä niin kauan kuin lämpöä riittää. Myös valon väheneminen talveennuttaa kuten edellä kerrottiin.

    Visakallo 12.8.2024, 16:27

    käpysonni: ”paljonkohan 70-80 vuotiaassa mäntymetsässä kasvaa lisäkuutioita  per hehtaari yhden kesän aikana?”

    Kun sanot ensin, missä päin Suomea se männikkö on, ja mikä on runkoluku, niin saat tarkemman vastauksen. Kymmenen motin kahta puolen se vastaus joka tapauksessa on.

    TTL 15.8.2024, 11:48

    Aloin laskeskella esimerkkiä sillä teoriatiedolla, mitä nyt on saatavilla. Käytin läpimitan kasvumallina professori Pukkalan mallia männylle. Lähtötietoina pohjapinta-ala 20 m2/ha, läpimitta 18,0 cm rinnankorkeudelta, tasaikäinen metsä, maapohja VT ja lämpösumma perustapauksessa 800 astevuorokautta.

    Malli antaa lämpösummalla 800 läpimitan kasvuksi 1,14 cm/5 vuotta ja lämpösummalla 1000 läpimitan kasvuksi 1,50 cm/5 vuotta. Prosentuaalisesti läpimitan kasvu vastaavasti 6,3 % ja 8,3 %. Nämä voi muuttaa kasvaneeksi puutilavuudeksi esimerkiksi olettamalla pituuden kasvun prosentuaalisesti samaksi kuin läpimitan. Tällöin kuutiomäärä on kasvanut viidessä vuodessa 20,1 % ja vastaavasti suuremmalla lämpösummalla 27,0 %. Toisen reunan oletus on, että pituus ei kasvaisi ollenkaan, jolloin vastaavat tilavuusmuutokset viidessä vuodessa olisivat noin 13 % ja 17 %. Totuus on kai jossain näiden välissä eli pituus kasvaa hitaammin prosentuaalisesti kuin läpimitta, mutta kasvaa!

    Jos nuo muuttaisi kuutioiksi, niin 14 metrisessä metsässä alkuperäinen kuutiomäärä olisi noin 126 kuutiota hehtaarilla suuremmilla luvuilla laskettaessa kasvu olisi 25,3 kuutiota/5 vuotta (LS = 800) ja 34,0 kuutiota/5 vuotta (LS=1000). Vastaavasti vuosikasvut 5,1 m3/ha ja 6,8 m3/ha.

    Lämpösumman lisääntyminen 800:sta 1000:een näyttäisi lisäävän hehtaarikasvua siis tuollaisessa metsässä, käytetyllä mallilla ja noin Lapin olosuhteissa 1,7 kuutiota hehtaarilla.

    Mukava olisi saada mittaustietoa vertailuun.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2