Keskustelut Metsänomistus Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 101)
  • Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

    Viime vuosien myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat pelästyttäneet poliitikot ja sen seurauksena vaatimuksena on nollatoleranssi sähkökatkoille. Tämä tulee kalliiksi. Yksi merkittävä syy vaatimukselle häiriöttömästä sähkönjakelusta on suoranainen lämpöpumppuhuuma. Ne ovat toki nykytilanteessa yksittäisen kuluttajan kannalta oivallisia ja rahaakin säästyy ainakin jos jättää laskuista pois 10-15 vuoden päässä häämöttävän laitteen tai ainakin kompressorin uusinnan.

    Lämpöpumput ovat Suomen sähkönjakelulle melkoinen taakka. Ne edellyttävät katkotonta jakelua ja lisäävät erittäin merkittävästi investointitarvetta koko jakeluverkkoon. Tammikuussa tehtiin uusi sähkön käytön ennätys vaikka teollisuuden käyttö on vähentynyt ja ei ollut edes erityisen kylmää.

    Kovan pakkasjakson aikana kaikki, pääosin alimitoitetut, lämpöpumput käyvät täysillä ja lisävastukset napsahtaa päälle. Ja lukematon määrä marketista ostettuja pattereita ja puhaltimia. Tämä on hyvin erikoista. Nimenomaan Suomen olosuhteissa pitäisi määrätietoisesti panostaa ratkaisuihin jotka lpakkasjakson aikana leikkaavat sähkökulutusta eivätkä lisää sitä kuten nyt käy.

  • jees h-valta

    Eipä ole sitten sellaista ”halppista” osunut kohdalle. Yksi Onnline pyörii Laviantien varrella ja sekin kyllä pyöriskelee välillä hiljakseen. Kuten kait suuri osa nykyvekkareista.

    juuso8

    Minulla lämpöpumppu toimii suunnilleen Jätkän (ja asentajan) kertomalla tavalla. Kun pakkasta on yli 25C, niin ottoteho laskee. Hyötysuhde laskee vielä enemmän, koska energiaa kuluu laitteen sulatteluun.

    Meillä on ydinmuuri, ilmalämpöpumppu, sekä suora sähkölämmitys.
    Kun saunan kiuas laitetaan päälle, lämpöpatterit putoaa pois ja menee kylmäksi. Kiusa on aikanaan kytketty noin, juuri talouskohtaisen huipputehon leikkaamiseksi.

    Lämpöpatterit piti vaihtaa, koska niissä oli bimetallitermostaatit.
    Kun pattereissa on elektroniset termostaatit, ne saa säädettyä huonekohtaisesti niin tarkasti, että ILPin hiipuessa patterit tulee peliin mukaan ja talo muuttuu suora sähkö lämmitteiseksi.
    ILPin sisäyksikön puhallin kuitenkin pyörii ja jakaa ydinmuurin lämmön tasaisesti huoneisiin, mikä vähentää patterien kuormaa ja sähkön kulutusta yli 25c pakkasilla.

    Aloittajan väite on kummallinen ja paikkaansa pitämätön.
    😉

    Pete

    tupla

    Pete

    Tämä meni yleiseksi lämpöpumppukeskusteluksi, mutta se ei ole yllätys:)

    Ja sen todisteluksi, että ainakaan omat ratkaisut eivät ole aiheuttamassa valtakunnan tason kulutuspiikkiä. Juusolla on ihan järkevän tuntuinen kokonaisuus, pisteet tuosta kiukaan ohjauksesta erityisesti. Minua ei, kaikella kunnioituksella, kunkin omat viritykset tässä kiinnosta kun i s o s s a kuvassa suurempi osa jättää sen perusmuurin lämmittämättä ja laittaa huoneen nurkkaan h-hallista ostetun patterin. Ja toimii mielestaan, ja ihan oikeutetustikin, valtiovallan ohjeiden mukaan kun kerran lämpöpumppukin on hankittu.

    Tätä valtiovallan ohjausta ja politiikkaa minä tässä kritisoin. Se johtaa pahimmillaan ja hyvin todennäköisesti jonakin tulevana pakkastalvena siihen, että sähköä joudutaan säännöstelemään ja siirtokapasiteetti saavuttaa maksimitason. Lämpöpumppuja erittäin voimakkaasti suosiva ja esimerkiksi alimitoituksesta välittämätön politiikka on merkittävä syy tähän. Siirtokapasiteetin riittämättömyys kulutushuippujen aikaan kyllä tunnustetaan asiasta vastuullisissa piireissä, mutta siihen reagoidaan vain lisäämällä kapasiteettia, kapasiteettia joka on 99,99% ajasta tarpeetonta. Ja se maksaa ja lasku lankeaa nykymallissa niillekin jotka eivät lisää kulutustaan kovilla pakkasilla.

    pikkutukki

    Pete sanoi sen jo !

    MaalaisSeppo

    Mitähän tarkoitetaan lämpöpumppujen alimitoituksella? Lämpöpumppu on kallis vekotin, joten sitä ei yleensä kannata mitoittaa niin, että sen teho riittäisi kovimmallakin pakkasella. Tulee halvemmaksi käyttää täydentäviä lämmitysmuotoja. Poliittisesta ohjauksesta ei ole siis kysymys, vaan järjen käytöstä.

    Etenkin ilmalämpöpumpun tapauksessa ei ole järkevää pyrkiä kattamaan sillä lämmön tarve kovimmalla pakkasella jolloin se haukkaa suunnilleen saman tehon kuin suora sähkölämmitys.

    Tuli mieleen näistä ilmalämpöpumpuista melu. Kuinkahan pajon niitä käyttävät tuulivoimaloiden melusta valittavat?

    Pete

    Alimitoitukseen on monta syytä. Hyvällä suunnittelulla ongelmia ei tule, mutta liian usein raha ratkaisee. Ensinnäkin nämä öljylämmitystalojen maalämpösaneeraukset. Ne edellyttävät aina pattereiden, eli radiaattoreiden uusintaa. Ilman suoralla sähköllä tapahtuvaa ”tulistusta” kiertoveden lämpötila jää kovilla pakkasilla liian alhaiseksi. Se ei ole ongelma jos lämmönvaihtimen (=radiaattori) pinta-alaa kasvatetaan riittävästi. Tai siirrytään vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Öljylämmityksellä kiertovesi lämmitetään jopa polttavan kuumaksi ja patterit ovat 1-2 lehtisiä. Kiertoveden lämpötilan laskiessa lehtien määrää, eli pinta-alaa täytyy kasvattaa.

    Toinen syy alimitoitukseen on budjettirajoite. Maalämpökaivon tai kaivannon toteuttaminen maksaa ja niistä tinkimällä kokonaisuuden hinta saadaan alas. Joskus tätä ei kerrota asiakkaalle, mutta usein se varmaan käydään läpi. Todetaan, että harvojen pakkasjaksojen aikana sähköä kuluu hieman enemmän. Nykyisellään asiakkaalle tästä koidu kovin isoa kulua, siirto ja sähkö myydään kiinteään hintaan.

    Pete

    Kolmas ongelma on se, että kaivo ei anna sitä mitä on suunniteltu. Näin voi käydä peruskalliossakin. Asia selviää vasta kun järjestelmä on otettu käyttöön. Ylimääräisiä metrejä ei porailla varmuuden vuoksi.
    Oma lukunsa ovat toimijat jotka myyvät kokonaisuuden sellaisillekin maalajeille jotka eivät alkuunkaan sovellu maalämmölle. Esimerkki hiekka ja hietamaat. Asiakkaalle tämä ehkä kerrotaan, mutta kauppaahan kaikki haluaa ja jos asiakas nyt vaan kerta kaikkiaan halutaan maalämmön niin myydään se sitten.

    Yhteiskunnan ohjausta on se, että esimerkiksi uudisrakentamisessa edellytetään energiatehokkaita lämmitystapoja. Alimitoitusta ei kuitenkaan valvota mitenkään. Ilmasta veteen lämpöpumppukin kelpaa vaikka siitä tiedetään varmuudella, että kovalla pakkasella se muuttuu suoraksi sähkölämmitykseksi.

    MaalaisSeppo

    Lämpöpummppusydemien toteutusta sisäyksiköiden osalta ei oikeastaan valvota mitenkään. Jos rakennuslupavaiheessa esittäisi esim toimistorakennukseen ilmasta ilmaan lämpöpumppusysteemiä, niin asioista perillä oleva rakennustarkastaja tuskin hyväksyisi järjestelmää ilman perusteellista selvitystä sisämelutasosta. Veikkaan, ettei ilmasta ilmaan lämpöpumppujärjestelmä täytä läheskään LVI laitteiden melutasovaatimuksia, etenkään, jos järjestelmä mitoitetaan niin, että sen teho riittää kovallakin pakkasella.

    Jätkä

    Ilmalämpöpumppu pitää melkolailla samanlaista jyrinää, kuin koneellinen ilmanvaihto.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 101)