Keskustelut Metsänomistus Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)
  • Lämpöpumput nostavat sähkön siirtohintaa

    Viime vuosien myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat pelästyttäneet poliitikot ja sen seurauksena vaatimuksena on nollatoleranssi sähkökatkoille. Tämä tulee kalliiksi. Yksi merkittävä syy vaatimukselle häiriöttömästä sähkönjakelusta on suoranainen lämpöpumppuhuuma. Ne ovat toki nykytilanteessa yksittäisen kuluttajan kannalta oivallisia ja rahaakin säästyy ainakin jos jättää laskuista pois 10-15 vuoden päässä häämöttävän laitteen tai ainakin kompressorin uusinnan.

    Lämpöpumput ovat Suomen sähkönjakelulle melkoinen taakka. Ne edellyttävät katkotonta jakelua ja lisäävät erittäin merkittävästi investointitarvetta koko jakeluverkkoon. Tammikuussa tehtiin uusi sähkön käytön ennätys vaikka teollisuuden käyttö on vähentynyt ja ei ollut edes erityisen kylmää.

    Kovan pakkasjakson aikana kaikki, pääosin alimitoitetut, lämpöpumput käyvät täysillä ja lisävastukset napsahtaa päälle. Ja lukematon määrä marketista ostettuja pattereita ja puhaltimia. Tämä on hyvin erikoista. Nimenomaan Suomen olosuhteissa pitäisi määrätietoisesti panostaa ratkaisuihin jotka lpakkasjakson aikana leikkaavat sähkökulutusta eivätkä lisää sitä kuten nyt käy.

  • Visakallo

    Kyllä täkäläinen sähkön siirtoyhtiö on jo aika lähelle tonnia sen siirtohinnan vuodessa nostanut. On tullut jos minkälaista perusmaksua ym. vaikka kulutus on nolla kilovattia vuodessa. Toimialueissa on toki paljonkin eroa. Tässä tapauksessa ollaan hankalissa olosuhteissa.

    Pete

    Maalaisseppo, näin teoriassa. Käytännössä alimitoitettu maalämpö toimii kuten ilmalämpöpumppu, sähkön kulutus nousee reippaasti kun pumpun kapasiteetti loppuu ja vastukset napsahtaa päälle.

    Ilmalämpöpumpun kuluttamaa sähköä ja siirtoa tuskin pystyy hinnoittelemaan eritavalla kuin muuta. Oikeudenmukaista olisi se, että siirtohinta nousee jos kulutustaan nostaa ”normaalista” tasosta. Tai pikemminkin niin, että sellaista kuluttajaa hyvitetään joka pystyy pitämään kulutuksensa vakaana tai jopa leikkaamaan sitä.

    Sähköpörssiin sidottu siirtohinta voisi olla yksi oikeudenmukainen ratkaisu.

    MaalaisSeppo

    Oikeudenmukaista olisi, jos sähkön siirtohinta perustuisi tilaustehoon (pääsulake) ja tilaustehon mukaiseen huipun käyttöaikaan. Nykyisillä sähkön mittaustavoilla olisi kai helppo toteuttaa.

    Pete

    Valtakunnan energiapolitiikkaa on ohjattu päin kivihiiltä jo pitkään. Tuulivoimavillitys on tästä surkea esimerkki ja siirtoyhtiöiden myynti ulos toinen. Tuulivoima aiheuttaa säätövoiman tarvetta jota sen itsensä ei tarvitse edes kustantaa. Tuulivoima olisi jotenkuten hyväksyttävissä asumattomilla alueilla jos se velvoitettaisiin huolehtimaan säätövoimastaan. Nimenomaan Suomen olosuhteissa tuulivoima on erityisen järjenköyhä ratkaisu.

    Suomessa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen hyväksi, että sähkön kysyntäpiikkejä pystyttäisiin tasoittamaan. Tämän hetkinen politiikka ei sitä tee. Tässä muutama toimenpide:
    1. Maalämpösaneerauksiin ja uudisrakentamiseen ehdoton vaatimus täystehoisesta mitoituksesta ja valvonta
    2. Lämminvesivaraaja pakolliseksi maalämmön ja ilmasta-veteen pumppujen yhteyteen
    3. Kerrostalojen ja rivitalojen maalämpösaneerausten mitoitus ehdottomasti täystehoisiksi ja vastusten käyttökielto. Suomen oloissa nämä viritykset ovat aivan erityistä hölmöyttä.
    4. Tukirahaa, jos sitä vielä on, ohjataan vain huoltovarmuutta ja kotimaisuutta edistäviin saneerauksiin. Pellettilaitteille reipaskin investointituki, rahat saadaan lämpöpumpputukiaisista. Kaukolämpö on Suomen oloissa hyvin järkevä ratkaisu sitä pitää kehittää. Jos rahaa on, niin tukea kotimaisten polttoaineiden käytölle. On posketon juttu, että sahoille jää purut pihaan vaikka ilmaiseksi antaisivat.
    5. Alhaisempi siirtohinta niille jotka eivät lisää kulutustaan pakkasen kiristyessä.

    Jätkä

    Kyllä täkäläinen sähkön siirtoyhtiö on jo aika lähelle tonnia sen siirtohinnan vuodessa nostanut. On tullut jos minkälaista perusmaksua ym. vaikka kulutus on nolla kilovattia vuodessa. Toimialueissa on toki paljonkin eroa. Tässä tapauksessa ollaan hankalissa olosuhteissa.

    Tarkoitan sähköntoimittajan perusmaksua, joka saattaa olla jopa nolla, mutta melko yleinen näyttää olevan 1,5 euroa / kk.

    Kun jollakin kesämökkiläisellä on kulutus vuodessa muutaman sata Kwh, niin heidän siirtokustannuksensa on aina sellainen, että sillä ei linjoja pidetä kunnossa kovin pitkää aikaa.
    Kun taas jollain maataloustuottajalla – vaikkapa broilerin kasvattajalla, sähkön kulutusmaksu vuodessa on kymmeniätuhansia, on heidän siirtokustannuksensa suhteessa aivan poskettomat.

    Metsuri motokuski

    Minusta pellettimiehet kyllä ryssivät itse oman bisneksensä. Meidän kylällä on pari pellettilämmitteistä taloa ja niiden omistajat ovat enemmän kuin tyytymättömiä pelletin hintaan.

    Pelletin hinnan nousu oli sidottu öljyn hintaan ja kun öljy laski alas niin pelletin hinta ei laskenutkaan. Pelletti on hyvä lämmitysmuoto ja sopii hyvin kotitalouteen mutta hintapolitiikka on ihan hanurista. Itse olisin valmis vaihtamaan puulämmityksen pellettiin, mutta hinta sahaa kuin öljynhinta niin ei kiitos.

    Ei ole ihme kuin purukasat jäävät sahoille kun menekkiä pelletille ei ole.

    Nimetön

    Just äskön täytin EL-tran kyselyn sähkön käytön tottumuksista ja miten olisin valmis kulutushuipuja leikkaamaan. Esim. huoneitten lämpötilaa laskia 2-astetta vähäksi aikaa, sähkökiukaan käytön ajankohtaa siirtää, jne. Nykyajan automaatio voi tulevaisuudessa antaa monenlaisia mahdollisuuksia kulutushuippujen leikkaamiseen. https://el-tran.fi/

    Maalämpöpumpujen valmistajista parhaat lupaa jopa 80% sähkön säästöä suorasähköön verrattuna. Maalämpö jos on mitoitettu täystehoseksi niin ei se missään 20-asteen ulkolämpötilassa muutu sähköpannuksi. En kovin suurena syntipukkina pitäs maalämpöpumppua kulutushuippuin nostajana.

    Joskus maalämpösysteemi tietoisesti tehdään vajaalle osateholle pääomakustannuksia pienentääksi ja lyhyet huippupakkasjaksot käytettään suorasähköä lisänä. Se on sitä yksilön vapautta, mutta onko kokonaisuuden kannalta kuinka viisasta.

    Jätkä

    Kun lätkäistään 400 metriä muoviputkea saviperäiseen maahan, ja sillä lämmitetään normaalia omakotitaloa, niin lämpöpumppu ei käy taukoamatta kolmenkymmenen asteen pakkasellakaan, ellei kyseessä ole tosi hatara talo.

    Maalämpöpumpun ottama teho maksimissaan on varmasti aina pienempi, kuin jos sama lämpöenergia tuotettaisiin suorasähköllä.

    Toki sähkönkulutustaan voisi säätää hieman esim käymällä saunassa aamuyöllä tms. Olen kuitenkin huomannut, että esin joulun alla lähes kaikki paistavat joulukinkkunsa ta – kalkkunansa ym pöperöt aikalailla samaan aikaan.
    Kyllä sähkönsiirtojohdot ovat silloin kestorajoilla, ei suinkaan ilmalämpöpumppujen takia, vaan saunomisen ja uunien takia.

    Pete

    Sittenhän jätkällä on oikein mitoitettu järjestelmä ja maalaji jolla on onnistumisen edellytykset, tällainen ei rasita sähköverkkoa.

    Arvasin toki, että vastaukset peilaavat aikalailla omaa tilannetta vaikka yritän tässä painottaa nimenomaan valtakunnan tasoa. Suomalainen mies onnistuu aina auton, lämmitysjärjestelmän ja talon hankinnassa ja olemme insinöörikansaa. Mikä näyttää paperilla ja omin silmin hyvältä myös on sitä.

    Noniin, tilanne kuitenkin on se, että jokainen öljy, pelletti ja puulämmittäjä ei rasita siirtoverkkoa kovien pakkasjaksojen aikana kun taas jokainen sähkölämmittäjä, pumpulla tai ilman, kärjistää kulutushuippuja.. Maalämpölämmittäjien osalta vaihtelu on toki suurta, mutta väitän, että vähemmistönä ovat ne joiden järjestelmä on mitoitettu oikein JA kaivo/kaivanto antaa sen mitä pyydetään. Erikseen on sitten vielä nämä öljylämmityssaneeraukset joissa ei edes pattereita vaihdeta, tulistellaan vaan vettä suoralla sähköllä.

    Pete

    Pellettilämmitys ryssittiin pelletin hinnoittelulla, mutta varmaan suurempi syy oli tekniikka. Monenlaista kattilaa ja poltinta tuli tarjolle ja halvemmalla hinnalla kuin koeteltu keski-eurooppalainen tekniikka. Onhan se selvää, että jos paja valmistaa muutaman sata laitetta ja toinen kymmeniä tuhansia vuodessa, niin lopputuotteessa ja sen luotettavuudessa on eroja. Valitettavasti. Ihan sama juttu hakestokereiden osalta, ikävä todeta, mutta kyllä oma valintani kääntyisi Keski-Eurooppalaisiin valmistajiin. Näinhän se on jo pitkään mennyt esim juuri broilerikasvattajilla. Sakemannisysteemi toimii kuin se kuuluisa junan vessa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)