Keskustelut Metsänhoito Lampaita taimikonhoitoon

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Lampaita taimikonhoitoon

    Onko kukaan kokeillut aidata kuusentaimikkoa ja laittaa lampaita tekemään varhaisperkausta?

    Minulla olisi suorakaiteen muotoinen 3ha lohko, joka rajoittuu peltoon, tiehen, isoon metsään ja sähkölinjaan. Lohko on avohakattu ja istutettu vuonna 2009 kuuselle, taimet ovat nyt noin 0,8m-1,5m pitkiä. Pohja on OMT ja ”ryönää ” on paljon, varhaisperkaus on suoritettu 2012 ja taimikonhoito täytyisi uusia 2014 tai 2015 koska lehtipuun vesaa on paljon. Mitä jos tuon aitaisi ja laittaisi lampaita hommiin?

  • Korpituvan Taneli

    Ilmeisesti ei kukaan palstalaisista ole tuota suoraan kokeillut.

    Toki tietoa asiasta muuten on pilvin pimein, ainahan isompaan lammasaitaukseen on sisällytetty ainakin pieni metsäsaareke, ellei muuten niin auringonsuojaksi keskikesällä.
    Kolmenhehtaarin aitaus lampaille on toki iso urakka ja niitä lampaitakin pitäisi olla ensimmäisenä vuotena ainakin toistakymmentä.
    Lammas syö mielellään lehtipuun lehtiä, varpuja ja jopa kuortakin ainakin pajusta ja haavasta. Ensimmäisen kesän jälkeen voisi kevätkesällä 2015 sitten kaataa ne lehtipuut joita lampaat ei ole vielä saaneet hengiltä. Sitten päkät kyllä pitävät lopusta huolen.

    Jos kerran aidan teet niin siinä pystyy sitten laiduntamaan vähän pienempää katrasta myöhemminkin. Kyllä sinne tulee heinääkin ja varmasti onkin jo. Ja tietysti lehtipuukin yrittää koko ajan sekä juuristoista että siemenestä.

    Susi vain on ehkä kuitenkin suunnitelmasi pahin kompastuskivi. Niin kyläisellä paikalla ei metsäsi varmaankaan ole, etteikö uhkaa olisi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kuusessa ollaan

    Laitumet ja kuusikko ei sovi samaan lauseeseen.
    Juuret vaurioituvat tallauksista kesäaikaan, jolloin laho leviää pahiten.

    -92 olin ajamassa palstaa, jossa lehmät olivat laiduntaneet, kuusikon ensiharvennuksesta 60% meni hakkeeksi. Tyvilahoa oli pahimmillaan aivan latvarankaan asti. Voi vain kuvitella paljonko lopuista on lahoa.

    Oman kotitilan pihaa ympäröivät kuviot ovat vanhoista hakamaista muodostuneita ja entisillä laidunkohdilla kasvaa nyt männiköt. Vanhoissa ilmakuvissa on alueilla selvinneet susipuumännyt siementäneet laidunnuksen jälkeen metsän, sekaan syntynyt muutamia kuusia. Susipuut poistettiin 80-luvun puolivälissä, sen jälkeen kuitukokoinen männikkö riehaantui kasvamaan, kahdesti harvennettu ja nyt ovat solakoita 3 tukin puita. Koska alueet on tarkoitus pitää maisemasyistä metsäisinä, nyt niitä on reunoista vähitellen muutettu harventamalla ja muokkaamalla, uudistus vähitellen maisemaa katkaisevaksi kuusikoksi.

    6 m3

    Kuusesta ei kokemuksia, mutta männyn osalta kyllä. Kotitilalta kun lehmät lähti ”korkealaitaiseen” ja laitumet alkoi lykätä vesakkoa ja männyntainta niin otettiin naapurin lampaat laitumelle. Lähti kyllä vesakko, mutta lähti männytkin.
    Mutta pysyi vanhat laitumet avonaisina.

    Korpituvan Taneli

    Sori en huomannut että oli näin pienistä kuusista kysymys
    Tietysti taimikon pitää olla jo ainakin parimetristä. Muutenhan ne kuolevat kun lampaat suövät kaikki uudet vuosikasvannot joihin ulottuvat.

    Lehmien laidunnus aiheuttaa lahoa (vrt hirvet). Minun kokemusteni perusteella ei lammasten laidunnus.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsänvartija

    Käy äkkiä susi hankkimassa ravintoa.

    Pähkäilijä

    Suttakin ongelmallisempi lampaiden riesa taitaa olla koirat, jotka omistajien mielestä ”vaan leikkivät”.

    Lampaat kyllä parturoivat kaiken vastaantulevan, kotipaikalla pääs naapurin lampaat pihamaalle ja siinä meni sitten kukkapenkit samantien. Korvaus kyllä tuli sitten viuluna.

    Rane

    Rane on ainoastaan seurannut sivusta lampaiden käyttöä maisemanhoitoon.Vaikuttaisi että ainakaan työmenekissä ei säästöä tule kovinkaan paljon.Aita on tehtävä ja joskus purettava ja ne lehtipuut joiden latvaan ei yllä on lisäksi kuitenkin kaadettava mekaanisesti.Jos jonkinlainen perinteen vaaliminen tai matkailunäkökulma ei ole mukana niin homma ei taida kannattaa.

    6tukki

    Lampaat ovat erinomaisia taimikonhoitajia lehtiupuuvaltaisilla laitumilla. Lampaiden toimesta olen kotiseudullani nähnyt monen pensoittuneen saaren muuttuneen hyvin koivua kasvaviksi kuvioiksi, joihin alikasvustona tulee myöhemmin kuusi (tietysti yli pari metristä koivua täytyy olla alueella runsaasti ennen lampaiden laidunnusta).

    Sitä virhettä ei kannata tehdä, että, muuttaa kuusitaimikon hevoslaitumeksi. Erityisesti alkukesästä hevonen pistelee poskeensa kuusta tavalla, joka muistuttaa hirven käyttäytymistä talvisessa mäntytaimikossa. Vieterin omistajalla Kaarlo Partasella oli suorastaan salaisena aseenaan ravinteikkaiden kuusen kerkkien syöttäminen viisinkertaiselle ravikuninkaalleen.

    Korpituvan Taneli

    Juu, kyllä maistuu kuusenkerkkä hevoselle. Muutenkin hevonen käyttää taimia mahansa putsaamiseen, ulkoisesti siis, yms.
    Kaikenkaikkiaan isompien elukkojen laiduntaminen ei sovi yhteen metsätalouden kanssa, vaikka puu olisi järeämpääkin, kuten täällä jo aiemmin todettiin.

    Kuusenkerkkien suhteen pitää lanpaallakin muistaa, että se ylettyy noin kaksi kertaa oman korkeutensa. Lammas on viisas, yksi poikittain puun viereen, kahden sorkat selkään ja kurkottelemaan siitä. Seurailin pikkupoikana hommaa kun lampaat trimmasivat katajapensaita, tulee muuten kauniita pyöreitä muotoja pensaisiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    …lampaan takana on paimen… …verhon takana on hyypiö…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)