Kiinalaiset on ostaneet viljelymaata monista eri paikoista , varsinkin Afrikasta. Yksi maa taitaa olla jo kiinalaisessa omistuksessa miltei kokonaan ruoantuotannon suhteen.  Siitä alkaa rahastus ja sen jälkeen  sääntely , varsinkin jos tulee katovuosia.  V. -18 oli viimeksi kuivuus haittana Euroopan pelloillakin. Elintarvikkeiden hinta nousi markkinoiden kysynnän mukaan.  Jos jollain maalla ei ole omaa maataloutta katovuosien ym. mullistusten varalta, jää se aina mopen osille ruoan saannin suhteen. Sitä ei nämä halvan ja hyvän ulkomaisen ruoan mainostajat käsitä tai ei halua käsittää.

Sosialismia ja kommunismia on jo kokeiltu monessa maassa.  Huonoin  lopputuloksin. Kun kaikki on tasa-arvoisia ja toiset vähän tasa-arvoisimpia kuin toiset, niin lopulta pieni eliitti syntyy joka paikkaan olipa yhteiskuntajärjestelmän nimi mikä tahansa.

AY-liikekin on ollut ihan hyvä olla olemassa aikoinaan, kun työläisllä ei ollut oikein mitään oikeuksia.    Olisi sillä nykyäänkin tarvetta esim .työttömyyden vähentämisessä yhtenä neuvottelevana sopijaosapuolena.  Mutta jos ja kun niillä ay-pomoilla on mennyt puurotjavellit sekasin ja kiistelevät enimmäkseen vallasta keskenäänkin, niin lopputuloksena työpaikat vain vähenee vaikka joidenkin palkat (varsinkin oma palkka) nouseekin, menetykset muuten on isommat (vrt. postin lakko) .

Kojamo nousee usein mukaan keskusteluun kannattavana ”yleishyödyllisenä” yrityksenä. Olisi mielenkiintoista jos joku talousasioita osaava perkaisi esiin, miten sen voitto muodostuu. Meinaan, tavallinen yksityinen vuokranantaja, vaikka tekee yleishyödyllistä toimintaa, voi vain haaveilla tuollaisista tuotoista, vaikka vuokralainen saisi asumistukea. Normaali tuotto verojen jälkeen on ainakin Espoossa luokkaa 3-5 prosenttia, josta vähennetään vielä vanhoissa asunnoissa korjauskulut, eli tuotto on samaa luokkaa kuin metsäsijoituksessa.

Vuokratuottoa voi nyt yrittää nostaa velkavivulla, kun korot ovat alhaalla. Toinen tietämäni tapa hyvään tuottoon on ostaa asunto uudiskohteesta, jolloin vuokratuoton saa joissakin tapauksissa verottomana (arvonnousu verotetaan vasta asunnon myyntitilanteessa) ja kun uudiskohteeseen tyypillisesti sijoitetaan vain osa asunnon arvosta, saadaan hyvä suhteellinen tuotto. Vuokralainen maksaa yhtiölainan lyhennykset vuokrassaan. Korjauskuluja ei myöskään tule. Uudiskohteissa suurin riski liittyy vuokralaisten pysyvyyteen ja osakkaiden maksukykyyn. Jos tulee lama ja taloyhtiössä joku jättää vastikkeet tai vuokrat maksamatta, voi vastikkeita ja lainanlyhennyksiä kaatua osakkeenomistajien yhteisvastuullisesti maksettaviksi. Yleensä tällöin saadaan vuokra-asunto nopeasti irtisanotuksi, mutta jos maksukyvytön onkin talossa asuva osakas, tilanne on hankalampi.

Missä yksityinen saa vuokratuoton  verottomana ? Asunnon arvonnousu on sekin nykyään lähinnä vain pääkaupunkiseudun asuntojen kohdalla totta. Muualla asia on useimmiten toisin päin ; myyntitappion  voi vähentää muista tuloista jos niitä on.

Tällä hetkellä vielä oman asunnon myynti on verotonta,  jos on asunut siellä min. 2 v.   Tosin varainsiirtoveroa on joutunut jo aikoinaan maksamaan siitä omastakin asunnosta 2 %, omakotitalosta 4 %.  Turhia veroja jotka esim. vaikeuttaa joskus pakollisia muuttoja.

Kojamon tilanteesta voi lukea esim. Tekn.&Talous lehden kolumnista Perusinsinööriltä.

Joten turhaa on Kurjen huoli.

Vallankumouksesta minun tai muidenkaan ei ole tarvinnut koskaan huolta kantaa. Se mitä tuon esille on, miten beljakovilainen ay-liike on tietoisesti ennen ja mahdollisesti ymmärtämättömyyttään myöhemmin noudattanut Beljakovin oppia vaatimalla aina kilpailijamaita korkeampia palkankorotuksia välittämättä hintakilpailukyvystä, jonka on kaiken hyvinvoinnin perusta.

Olihan se 1990-luvun alun lama beljakovilaisen ay-liikkeen aiheuttamana tavoitteiden suuri huipentuma ”vallankumoukselle otollinen tilanne” vihdoin saavutettu, mutta kohtalon ivaa oli, että se suuri unelma kommunismi romahtikin juuri samoihin aikoihin.

Laman jälkeen Paavo Lipponen hoki päämisterikausinaan jatkuvasti: ”Matalat palkankorotukset (kilpailijamaiden mukaiset) takaavat Suomelle hyvän työllisyys-ja talouskehityksen.”

Minä puolestani hoen: ” Suomella ei voi olla omaa palkkapolitiikka yhteisvaluutassa, vaan palkankorotukset avoimella sektorilla määrittelee kilpailijamaiden palkkataso ja palkankorotukset”.

Puukille ja muillekin kiinnostuneille tiedoksi, että kyllä Kojamo osakeyhtiönä maksaa tuloksestaan veroja kuten muutkin osakeyhtiöt. Viime vuodelta se maksaa runsaat 200 miljoonaa euroa, mikä on aika paljon verrattuna sen viime vuonna saamaan nettovuokratuottoon (247 miljoonaa euroa). Kojamon tulos (ennen veroja) viime vuodelta oli peräti yli miljardin, mikä selittyy sijoituskiinteistöjen käyvän arvon korotuksilla 872 miljoonalla eurolla. Kojamon omistaman asuntokannan arvo nousi  viidestä miljardista kuuteen miljardiin euroon.

Kojamon tulosnäkymät ovat  kaupungistumisen myötä hyvät. Yhtiö investoi edelleen reippaalla tahdilla vuokra-asuntorakentamiseen ja yhtiön rahoituskustannukset ovat hyvän luottoluokituksen takia verrattain matalat. Puukillekin voisi antaa ostokehoituksen.

Kojamon omistajina olevat yleishyödylliset yhteisöt (mm. ay-järjestöt ja työeläkeyhtiöt) ovat osinkoistaan verovapaita. Tätä on esitetty korjattavaksi mm. useiden nykyisten hallituspuolueiden toimesta lähdeverojärjestelyllä, mikä olisi järkevää valtion verotulojen lisäämiseksi.