Ei varsinaisestimitenkään, eikä voi sitä vähentääkkään.Kuten on jo todettu, työpaikat syntyvät yrityksistä ja palveluista. Markkinat ratkaisevat. Tekemällä maltillisia palkkaratkaisuja, ay-liike kuitenkin yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa on yksi tekijä työllistämisessä.

Ay-liikkeen eliitti on tottunut käyttämään hyväkseen metsäteollisuuden merkitystä tärkeänä vientiteollisuudelle , samoin kuin ahtaajien -liitossakin tehdään.  Nyt vain on erona entiseen se, että kun ei voida devalvoida ja kilpalijamaat tekee edullisempia työehtosopimuksia, niin työpaikkoja vähennetään suhteessa eniten kalleimmasta päästä eli Suomesta.   Puun kantohinnat on halpuutettu pitkän aikaa jo kipurajoille ( so. ei kannata hoitaa metsiä , ei ainakaan yhtä hyvin kuin ennen ).  Pitäis osata parhaiten hankkivienkin tyytyä vähempään eikä kilpailla itseään ulos markkinoilta.   Aika hyvät edut on jo esim. paperimiehillä vaikka on 3-vuorotyö osalla , niin silti 4000-yli 5000 kk + palkalliset vapaapäivät vuorojen jälkeen + pyhäpv. lisät ym.  Eivätkä ole joutuneet kouluttautumaan 5-10 vuotta .   Ennen lakkoa oli haastateltu nuorta paperimiestä  joka kertoi olevansa tyytyväinen palkkaukseen ja muihin työehtoihin.  Mutta mitäpä se alkuu haittaa heitä vaikka ovat lakossa , kun lakkoavustus on hyvä.    Muut kituuttaa sitten kuka milläkin keinoin, työttömyysavustuksilla jne. kun niitä työttömiäkin on paljon. Ei ay-pomot välitä heistä p..skan vertaa.

Luuleeko ROKS tosiaankin, että teknologiaa ei kehitettäisi, jos ammattiliitot ja sitä kauttä työntekijät tyytyisivät pienempiin palkkoihin. Tehtäisiinkö ilman palkankorotusvaatimuksia metsätyöt edelleenkin pokasahalla ja justeerilla? Puutavaran kuljetus toimisi hevosvedolla ja purouitoilla, kuten Kalle Päätalon nuoruudessa? Töitähän se todella lisäisi, mutta elintaso olisi alempi, kuin tämän päivän työttömillä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/30/yhteiskuntasopimuksella-haettiin-konsensusta-lama-suomeen

Ei tietenkään Ahon kikyssä 7 % palkkojen alennus olisi riittänyt nostamaan viennnin kilpailykyä riittävästi, kun arvio oli, että markka on 40% palkankorotusten jälkeen  20..25% liian vahva. Hallituksella oli ajatuksena Kikyn ensimmäisen vaiheen palkkojen laskun nopea toteutus ja päälle 15% devalvaatio. Se olisi riittänyt hyvin  markkinoille, jonka työnantajatkin olisivat jo hyväksyneet.

Mutta nopea toteutus kilpistyi liittojohtahtajien Lundin, Mäen ja Aitamurron vastustukseen. Silloin ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin ensin devalvoida ja sitten päästää markka kellumaan, joka aiheutti megalaman.

Ahon Kiky oli hyvä, sillä pieni devalvaatio 15% olisi nostanut valuuttavelan arvoa vain lievästi 20%, mutta toteutunut markkinavoimien tekemä markan heikentäminen 40%:lla nosti valuuttavelan arvoa sitten lähes 70%. 50% devalvaatio olisi nostanut velan 2-kertaiseksi ja 100% devalvaation jälkeen valuuttavelkojen arvo olisi ollut ääretön.

Mitään tällaisia talouden pelastustoimia ei olisi tarvittu, jos palkkoja olisi korotettu hallitusohjelman mukaan, joka oli ”vakaan markan” politiikka, joka tarkoittaa, että palkkoja nostetaan kilpailijamaiden mukaan ja silloin markka voidaan pitää vakaana.

SAKn Pertti Viinanen yritti toteuttaa hallituksen ”vakaan markan” politiikkaa, joka olisi jo riittänyt estämään megalaman, mutta ay-liittojohtajat torppasivat.

Jos ei kansantaloutta pelasta, pelastaako ”tulos tai ulos”, jonka vasemmisto lunasti viime vaalikauden lopulla ja jatkaa sen ”lunastamista” tällä vaalikaudella. Niinhän sitä sanotaan, että ”sen minkä taakseen jättää, sen eestään löytää”. Voi hyvinkin tulla vasemmiston lunastettavaksi vielä tämän vaalikauden aikana.