Älkää minua teilatko kun kerron, että ensimmäisen kerran olen nyt tämän lakon aikana kuullut useammalta tuttavaltani, että he aikovat erota liitosta. En muista koskaan ennen vastaavaa tapahtuneen.

Siitä on valitettavasti jäänyt tutkimus tekemättä , paljonko  työntekijöiden kikyvitutus on vähentänyt tuottavuutta. Villi veikkaus on , että haitta on ollut huomattavsti hyötyä isompi…ja nyt vielä lopullisena purkauksena hankala häiriö tuotannossa. No , sitä saa mitä tilaa.

Se on tuo rikkurityöntekijä ja ammattiliittoon kuulumaton verrattavissa täysin sivariin tai totaalikieltäytyjään. Sivarit ja kieltäytyjät eivät suostu maanpuolustukseen, vaan odottavat, että tarpeen tullessa tuon tekevät asepalveluksen käyneet. Itsenäisen valtion etuja ovat kuitenkin vaatimassa ensimmäisten joukossa. Liittoon kuulumaton rikkuri ei suostu palkkaneuvotteluissa vaatimaan mitään, vaan rikkurityöllään tavallaan vastustaa työntekijöiden etujen ajamista. Mutta kun sopimukseen on päästy, vaikka lakon voimalla, tuo sama rikkuri on kuitenkin vaatimassa noita samoja saavutettuja etuja itselleen. Olisi reilumpaa, että työtaisteluun osallistumattomat jatkaisivat seuraavan sopimuskauden entisillä työehdoilla.

Vanhojen propakanda termien käyttö on aika turhaa nykypäivän lakoissa, kun kyse ei enää ole toimeentulosta. Harhaanjohdetun joukon vanhoja virheitä ei kannata kaivaa joukkohaudoista. Kapinalliset on yleensä ammuttu joka maassa itsenäistymisen aikana. Jos punaiset olisivat voittaneet tarkoituksena oli liittää maa Neuvostlittoon, eikä siinä olisi työväestölle kovin hyvin käynyt. Monet lähtivät Neuvostoliittoon 30-luvulla  kultaa vuolemaan ja huonosti kävi, evät tulleet uudella mossella lomalle Suomeen. Kemiallisen metsäteollisuuden päätuote on hiilidioksidi, eiköhän siellä neuvottelupöydässä ole paljon yhteisiä ongelmia, miten tulevista päästö- ja  talousongelmista selvitään, tuskin jakovara tulee pahemmin kasvamaan. Väki vähenee, mutta pirot ei parane, edessä on suuret energiahinnan kustannusnousut, ne alkavat jo elokuussa vaikuttaa rajusti.

Kun repostellaan paperimiesten kolmivuorotyöstä tienaamia vuosiansioita ja vertaillaan niitä Saksalaisten vastaavien ammattilaisten ansioihin, niin autuaasti unohdetaan ja jätetään Jeesustelematta se, että Saksalaisella Paperihenkilöllä on mahdollisuus elää paljon pienemmillä kustannuksilla kuin Suomalaisen.

Esim Elintarvikkeet maksavat Saksassa vain puolet siitä, mitä Suomalaisessa kaupassa maksaa, vaikka saisi vähän bonustakin. Elikkä Saksassa on eläminen paljon halvempaa kuin Suomessa. Siellä asumisen ja auton hinta on paljon edullisempi kuin Suomessa.

Kun näin on, on turhaa kateellisten panettelua läähättää paperihenkilöiden ansioista, ellei ole tavoite saada muidenkin työntekijöiden ansiot samalle tasolle.