Mielenkiintoinen,ja ehkä tärkeämpikin seikka joka kaipaisi selvittämistä on se missä ne 60 miljuunaa oikein luuraa.Hiukan ihmeellistä että Kailajärvi oli päästetty vapaalle jalalle hoitelemaan sijoituksiaan.
Raaka-Aarne: ”Loppujen lopuksi yllättävänkin moni aivan täysijärkinen ihminen laittoi rahojaan Wincapitaan. Ilmeisesti heillä ei ole ollut pienintäkään hajua sijoitustoiminnasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kautta rantain lupailtiin jopa satojen prosenttien tuottoja.”
Wincapitasta en mitään tiedä, kun tuollaiset tarjoukset kierrän kaukaa muutenkin. Mutta mahtaako arvopaperien kanssa sijoituksia tekevät muutenkaan keskimäärin asiasta mitään ymmärtää? Pankin tiskillä kuunnellaan sijoitusneuvojan puheita ilman, että on mitään omaa tuntumaa asiaan. Melkein sama kuin heittäisi kolikolla. Jotenkin on siis sellainen olo, että jos rahansa sijoittaa pankkivirkailijan puheiden perusteella, on jalat niin tukevasti irti maasta, että Wincapitankaan onnistumista ei pidä ihmetellä.
Metsää en sijoituksena pidä, mutta ainakin tulos riippuu itsestä paljon enemmän kuin arvopapereissa. Muun muassa siksi rahojen sitominen metsään tuntuu huomattavasti paremmalta ratkaisulta kuin arvopapereihin. Huolimatta hoidon työläydestä.
Pyramidihuijaukset, jollainen Wincapitakin oli, perustuvat kaikki siihen ensimmäisten mukaantulijoiden mahtavaan rahantuloon. Tällainen pyramidin varoja hyvin saanut mainostaa sitten onnenpotkujaan ja villitsee suuret massat mukaan, joille ainoaksi kokemukseksi jää rahojensa menettäminen.
Epäselväksi jäi miten Wincapitaan imaistut rahat (kaikkiaan 93 milj. euroa) ”tuhottiin”. Kuinka paljon maksettiin alkupään matkaanlähtijöille ja kuinka paljon Kailajärvi ohjasi veroparatiiseihin. Ne jäävät ikuisiksi salaisuuksiksi. Varsinainen ”kirjanpitohan” oli Kailajärven läppärillä.
Osakesäästämisestä sen verran (olen itse aktiivisesti seurannut ja osallistunutkin pörssikauppaan seitsemän vuoden ajan), että pankin sijoitusneuvojia ainakin minä katselen kaukaa. Pankkineuvojat neuvovat sijoittamaan mielellään korkopapereihin, rahastoihin ja sijoitus-, eläke- tms. vakuutuksiin. Toisin sanoen rahoitusinstrumentteihin, joilla pankit nettoaa eniten. Osakekauppaan kannattaa perehtyä siten, että tutustuu itse pörssiyhtiöiden toimintaan, talouteen, toimintasuunnitelmiin, markkinoihin ja osinkopolitiikkaan. Valisemallasi yhtiöllä tulisi olla hyvä johto, hyvä osingonmaksupolitiikka ja myytävä tuote tai tuotteet, jonka laadun ja markkinat itsekin ymmärrät.
Tosiaan UPM:n osake maksoi esim 5 vuotta sitten 13 euroa. Tänään 8,80.
Ei niitä pankkien neuvojiakaan kyllä kovin hyvin kannata uskoa. Joskus 2000-luvun alussa kävin kuuntelemassa, silloin vielä Meritan, julistusta sijoitusrahastojen autuudesta Helsingissä Finlandia-talolla. HEX-indeksi oli silloin runsaat 10000, nyt runsaat 6000. En kyllä kavereiden mainoksia uskonut.
Parhaiten yksityinen pärjäilee, kun ostelee maltillisesti hyvien firmojen osakkeita ja käyttää osingot hyödykseen uusiin investointeihin tai sitten tarpeellisiin menoihin. Ei tarvitse maksaa pankille moninkertaisia kuluja. Kannattaa myös hajauttaa. Jos olisi omistanut vaikka pelkästään Nokiaa ja UPM:ää, niin paljon parempi tulos olisi tullut pitämällä rahoja sukanvarressa.
Inflaatiotahan ei tällä hetkellä pelätä, vai kuinka? On se ollut aika huimaa. Laskeskelin appi-vainaan 1927 ostaman tilan kauppahinnan ilman indeksitarkistuksia. Metsähehtaarin hinnaksi kahden rahamuutoksen jälkeen tuli, sen jälkeen, kun kaupan yhteydessä oli tukit ”parturoitu”, 80 senttiä. Ei niistä metsistä kyllä runsaaseen 30 vuoteen juuri mitään myytykään. Nyt myydään ja saadaan tuloja paljon enemmän esim Tornator hehtaarilta.
En pitäisi nerona henkilöä, joka toheloi itsensä tiilenpäitä lukemaan. Wincapitakin pääsi etenemään niin pitkälle lähinnä sen vuoksi, että se oli systeeminä niin röyhkeä ja häikäilemätön. Asioista tietämättömät ja pahaa-aavistamattomat uhrit eivät osanneet edes epäillä jotakin olevan pielessä.
Suomessakin on paljon esimerkkejä siitä, kuinka miljoonaomaisuuksia luodaan täysin laillisin keinoin – ja paljolti tervettä maalaisjärkeä käyttäen. Nämä henkilöt eivät voi olla ainakaan niitä kaikkein tyhmimpiä. Lisäksi he pystyvät hallitsemaan ahneuttaan, sillä kaikkihan tietävät, millainen loppu liian ahneella on.
Osakkeet eivät ole lähdössä hienoiseen nousuun, koska ne ovat olleet nousutrendissä jo lähes neljä vuotta. Kaikki eväät nousun jatkumiselle ovat edelleen olemassa, mutta kukaan ei voi tietää varmuudella, milloin suunta kääntyy. Yksi asia on kuitenkin varmaa jo historiankin valossa. Kun tavallinen, osakesijoittamiseen perehtymätön kadunmies alkaa ostaa osakkeita, on tullut aika myydä osakkeet pois. Silloin käänne alaspäin on jo lähellä.
Wincapitan tapauksessa on vielä edessä niiden rahojen takaisinperintä, jotka ehdittiin maksaa ensimmäisille kerhoon liittyneille. He luulivat saaneensa osansa hyvin sujuneesta sijoitustoiminnasta, mutta todellisuudessa rahat maksettiin suoraan uusien kerhojäsenten sijoituksista. Takaisinperittäviä on runsaslukuinen määrä. Rikossyytettä ei heille sentään tule.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.