Tuleeko laitettua juhannuskoivuja, vai onko tämä kansanperinne katoamassa? Laitoin äsken raudukset rapunpieliin. Tyvet panin näillä keleillä vesiastiohin.
Tähän asti on kaksi juhannuskoivua ollut vuosittain sisään käynnin edessä. Tänä suvena tyydyn vain yhteen koivuun. Kukkapata ja riippuampeeli jäisivät katveeseen, jos kaksi kunnon tuuheaa koivua rapun pielessä olisi.
On kiva, kun koko Suomi juhlii minun syntymääni koivuin ja ympärivuorokautisin liputuksin. Itse olen jo kyllästynyt juhlimaan Juhannusta, kuten muitakaan juhlapäiviä. Taustalla saattaa piillä nuoruusajan munaus, josta en ilmeisesti toivu koskaan. Juhannustansseihin lähdettiin hyvin valmentautuneina. Jo monta viikkoa aikaisemmin oli Riisiviinat pantu käyntiin ja ajatus niiden rohkaisusta oli käsikirjoitettu ”takaraivoon”.
Kevyen pohjustuksen jälkeen kuitenkin matkassa olevassa porukassa narahti useitakin ”kirkasta” sisältävää pulloa ja raa`an viinan makutuntui niin miedolta Riisiviinan jälkeen.
Tanssilavalle tultuamme olinkin jo lepovuorossa, ja kaverit hoitelivat nukkumaan sopivaan paikkaan. Heräsin hieman ennen loppumista ja kampeuduin tanssilavalle. Siellä olikin unelmieni tyttö, jota pääsin kerran pyörittämään, sitten tuli viimeinen valssi.
Tuo töppäys on kalvanut sisintäni siitä lähtien. Riittaa en nähnyt enää vuosiin ja molemmat harhauduttiin muihin suhteisiin. Mutta ilman Alkoholia olisivat tilanteet siitä tapahtumasta eteenpäin olleet aivan erilaiset.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.