Millä marginaalilla olette saanut viime aikoina lainaa metsätilan ostoon? Näyttäisi ettei paljoa alle parin prosentin enää saa ja pankkeja on keskenään turha kilpailuttaa kun pitäisi kaikki asiointi siirtää samalla.
>Entäpä, jos se Dansken toimihenkilö olikin oikeasssa?
Höpö!
Pankeista saa myös välillä eteensä lainaneuvottelijoita, jotka ovat työstään melko pihalla. Silloin on kokeiltava seuraavaa, joko neuvottelijaa tai pankkia. Oikeassa heistä ei ole kukaan, koska totuutta ei ole. En ole Dansken toimihenkilöitä haastatellut, mutta olen huomannut, että eri pankeilla on täysin omat metsälainakulttuurinsa, lainaprosentit ja vakuusarvojen määrittelytapa. Syyskuinen lainatarjous oli toisesta pankista marginaaliltaan 1,6 % kieppeillä ja toisen pankin neuvottelija huiteli jossain 3-4 % haarukassa, vaikka odotti vakuuksia.
Erään maaseutupankin tarjous minullekin oli niin käsittämätön, ettei neuvotteluja tarvinnut jatkaa. Rinnastivat sen vaikkapa moottoripyörän ostoon tarkoitettuun kulutusluottoon. Oman pankin tarjous oli samaa suuruusluokkaa kuin kirjoittajalla Metät kunnossa.
Pankit ovat alkaneet varautua huonompiin aikoihin, ja se näkyy nyt mm. lainatarjonnan kirjavuutena. Metsätaloudella on tähän asti mennyt aika hyvin, mutta nyt on alkanut kasautua poikkeuksellisen paljon siihenkin vaikuttavia yhtäaikaisia riskitekijöitä, joka koskee koko talouselämää ja koko rahoitussektoria. Korkojen nousu, energiakriisi, koronan pitkittyminen, metsänkäytön rajoitukset, tehtaiden lopetukset, metsärahastojen riskit, kasvukeskusten asuntokupla ja samaan aikaan muiden alueiden asuntojen arvonmenetys, politiittisen johdon kepeys, jne. Eipä kateeksi käy nyt rahalaitosten vastuuhenkilöitä.
Jos joutuu pankkiin menemään heti kun pitää tehdä jokin pikku ostos kuten auto tai 10ha metsää. Kyllä se on osoitus kyvyttömyydestä ja osaamattomuudesta. Ei ihme, jos lainaa ei myönnetä. Kyllä siellä kuitenkin tili on jatkuvasti tyhjä ennen palkkapäivää. Saattaa olla alkoholiongelmakin.
Taitaa puolella olla kuivat tilit pankissa, tokkopa parinkuukauden elämisen varantoja säästössä. Nykyisin ihmisten on saatava kaikki ja heti, jolloin joidenkin talous on lipsahtanut kulutusluoton puolelle pysyvästi. Moni elää tuloihinsa nähden liian leveästi, jolloin tili tosiaan tyhjä ennen tilipäivää hyvissä ajoin.
Suuri velka ei ole valtiolle velkaa lainkaan, vaan saamista. Niiden ottamisesta maksetaan. Tietenkin taustalla on keskuspankin rahapolitiikka ja valtion velkapapereiden osto ja poistaminen markkinoilta. Niitä ei koskaan makseta takaisin. Sanokoot poliitikot mitä haluavat. Valtioiden velat itseasiassa pienenevät, vaikka nimellisesti kasvavat. Niin kauan kuin rahanarvo kestää löysää rahapolitiikkaa sitä jatketaan. Parempaa vaihtoehtoa ei ole.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.