Millä marginaalilla olette saanut viime aikoina lainaa metsätilan ostoon? Näyttäisi ettei paljoa alle parin prosentin enää saa ja pankkeja on keskenään turha kilpailuttaa kun pitäisi kaikki asiointi siirtää samalla.
Tuon koron näkökulmasta voi avata myös viime vuosina yleistyneiden metsärahastojen tuottologiikkaa. Erään ison pankin metsärahasto näyttää pyytävän palkkioina: merkintä 4%, vuotuinen hallinta 1,5 % ja lunastus 1%. Jos metsä tuottaa 3-4 %, niin paljonko jää tuohon sijoittaneelle? Lyhyellä aikavälillä (alle 10 v) tuskin mitään, pitemmällä murusia?
Eli rahasto myy rahastoa metsien kautta, ei siinä paljon metsän tuotto kiinnosta muuten kuin mainostekstiin pitää saada paperilla tuottoa näkymään. Nythän se näyttää tuloslaskelmassa varmasti hyvältä, kun tukkipuun hinta on noussut, mutta entä laskusuhdanteessa, kun sama voima vääntää tulosta alaspäin? Ylihakkuilla? Sama tietysti esim. asuntorahastoilla vähän eri muodossa.
Korko ja tuotto on näissä sijoituskysymyksissä oleellinen. Eikä metsänuudistusinvestointi poikkea logiikasta mitenkään, joten huomiota pitäisi kiinnittää näihin paljon nykyistä enemmän. Vaikka koroista puhuvia palstalla pilkataan, niin eivät korot ihan merkityksettömiä ole.
Rahastoista ei kannata maksaa mitään kuluja kun esim. Nordnet tarjoaa täysin kuluttoman Suomeen sijoittavan indeksirahaston ja ei siellä osakkeiden säilytyskään mitään maksa. Jos nykytilanteessa pitäisi valita laittaisin rahani enemmin kuluttomaan indeksi- kuin metsärahastoon.
Totta kai suhdanne vaihtelee, mutta vähänkään pitemmällä tähtäimellä puunhinnan pitäisi vahvistua.
Korot nousevat myös ennen pitkää. Maailmantalous ratkaisee siinä kohtaa. Trumpin ja Xi:n yhteinen etu on ettei talouden rattaisiin laiteta liikaa kapuloita, vaikka keskinäistä nokittelua on pakko sisäpoliittisista syistä vähän olla: kumpi on kovempi jätkä ja diilien tekijä.
Eipä se oikeastaan ole rahastoyhtiön (esim. pankki tai pankkiiriliike) ongelma puun tai metsien hinnan lasku. Se on puhtaasti rahasto-osuuksien omistajien ongelma. Hallintopalkkiot juoksevat rahastoyhtiölle vaikka maailman tappiin. Eri asia saako rahasto-osuuksien omistajat osuuksiaan realisoitua jossakin järkevässä ajassa. Jos rahasto on pörssilistattu, niin menehän osuus kaupaksi, mutta hinta voi olla tosi huono. Jos taas ei ole pörssilistattu, niin ei välttämättä mene kaupaksi ennen kuin sen takana oleva metsäomaisuus on saatu kaupaksi ja sittenkin hinta voi kulujen jälkeen olla tosi huono.
Metsärahastoja on kaupattu vähän kuin metsänomistamisena. Mutta aika kaukana ne ovat toisistaan.
Puun realihinta on laskenut vuodesta 1973 aika paljon kuten kaikki muutkin raaka-aineet. Puunkäyttökään ei Suomessa ole lisääntynyt viimeisen yli kymmenen vuoden aikana yhtään. Metsien kasvu on joka vuosi kymmeniä miljoonia kiintoja hakkuita suurempi. Erityisesti kuitupuusta on jatkuva ylitarjonta, eikä käännettä ole näköpiirissä. Tukkien mittoja muutellaan tarpeen mukaan, että kuitua tulee päätehakkuussa yhä enemmän. Näyttää noista vanhemmista kuusikoista kuitupuuta kertyvän, kun tyvissä on lahoa ja kuitufirma ottaa tyvestä kolmen metrin kuidun ykkösvaihtoehtona.
Pörssiosakkeet hyvin kannattavia sijoituksia. Pitää vain katsoa että ostettavan yrityksen osingot ovat vähintään seitsemän prosenttia. Tällä hetkellä erittäin otollinen aika ostoille.
Voi tosiaan metsärahastojen tuotot olla tulevaisuudessa aika tiukassa. Ainakin tällä seudulla niitten ostamista metsätiloissa päätehakkuut lähitulevaisuudessa aika vähissä. Tosin voihan sitä alkaa hakkaamaan parhaassa arvokasvussa olevia kasvatusmetsiä…
Metsärahastajien tuotothan ovat tuossa mitä parhaat! Arvon nousua voi kirjata niin paljon kuin kehtaa. Toimii niin kauan kuin rahastoon virtaa enemmän rahaa kuin ulos. Viimeisille jää musta pekka käteen…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.