Onko tämä Jouni ikämiehiä? Työnopettajana ja jatkuvasti metsurinhommia tekevänä onnistuu epäilemättä kympin ylityskin. Mutta normaali isäntälinjan ikämies,,,,,epäilen.

Kysyin Jounista. Pertsasta en kysellyt enkä puhunut. Juutuupissa en tapaa vierailla.

Jounilla on hyviä viteoita.

Mutta aloitusjutun toinen pointti: onko oman työsaavutuksen perusteella korrektia vaatia systeemille parempaa liksaa? Sitä voisi olla haussa esim. maanmuokkauksesta tai lähikuljetuksesta. Kivikkoista rinnettä ei mikään hankintamyyjä saa rattorillaan muokattua, oli hintatarjous vaikka 5tonnia/ha. Ja sama lähikuljetukseen: ammattilaisen ajokone tuo puut laaniin aukolta tai harvennukselta mistä maastosta hyvänsä, joihin rattoreita ei voi ajatella mihinkään hintaan. Näissäkin olosuhteissa kuitenkin klusterin puunhuollon on toimittava…ja mo saa siten puistaan tilin.

Kun hankintamyyjä tekee omavalintaisesti itse pinoa, se on oikeutetusti asiaan kuuluva juttu.Valinta on vaan tehtävä itselleen oikein.

No ihan kaikkea en Jounin tekniikoista suoraan allekirjoita,  mutta ammattimies joka tapauksessa.

Kovin kiintomäärä joka on varmuudella metsurin tekemä on 52 k-m3 yhtenä päivänä.

Keskitilavuudeltaan 2 motin siemenpuumäntyä 27 kappaletta yhtenä päivänä. Naapuri oli metsuriaikakauden loppuvuosina ML:la töissä ja kertoi miten tuo onnistui. Eli hyvä maasto ja myötätuuli. Puut sopivin välein että ei tarvinnut kuin siirtyä seuraavalle ilman turhia askelia. Firma tarjosi kakkukahvit tuosta hyvästä. Ja kerran taisi tekijä päästä esittäytymään metsänomistajille jossain toritilaisuudessa.

Eli olosuhteet ratkaisee. Sellainenkin on olemassa kuin hakkuun tuotosluku. Etelä-Suomessa tuollaisella kohteella tavoite tunnissa olisi 3,82 m3. Eli runkotilavuus yli 700 litraa. Ja taas ensiharvennuksella 0,95 m3/h kasattuna palstalle jos oletetaan että rungon keskitilavuus olisi n. 50 litraa ja puulajina mänty.

Se mikä hankintahakkaajalla monasti tekee heikon tuotoksen on ajokalusto. Eli jos puita joutuu kasaamaan yhtään esim. 80-luvun maatalousoppilaitosten oppien mukaan ja kuormain on lyhyt puomiltaan niin suurin osa tehokkaasta ajasta menee hukkaan. Saati jos kasataan juontokouralle keskelle uraa ja haetaan puut peruuttamalla.

Jounin tekniikka on ajateltu 9m ylettyvyyden kuormaimelle. Puita ei nostella eikä siirrellä turhaan, vaan hakataan suorimalla. Urien ei tarvitse olla puhtaat. Maataloustraktorille tehty kalusto ei toimi ajoon noiden palstojen jälkeen, koska ylettyvyys puuttuu. Samaten liikkumiskyky. Oikea kuormatraktori voi peruuttaakin täydellä lastilla hätätilassa. Traktori yleensä ei.

”…ei toimi ajoon noiden palstojen jälkeen, koska ylettyvyys puuttuu…”  pitää paikkansa siksi, että rankamitan kourallisten kuormauksessa ajokoneen pilari on ajettava ohi kasan.Tällöin jää tilaa nostaa ja kääntää kasa kuormatilaan. Rattorikuormaimessa ei riitä tehot,ulottuvuus ja tila. Kuormatraktori kulkee ja on ohjattavaissa yhtä hyvin eteen kuin taaksepäin. Itse asiassa pakilla kuormankeruu on nopeinta, ennen kuin näkyvyys peittyy.