Keskustelut Metsänhoito Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 79)
  • Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

    Olen 45 vuodessa kasvattanut ja myynyt 50.000 mottia puita. Kysynkin nyt asiantuntijoilta, paljonko olen tässä ajassa hävinnyt metsän tuotossa, metsän terveydessä ja monimuotoisuudessa? Olen todennäköisesti aiheuttanut metsäluonnolle ja sen lajistolle vahinkoa. Puolustuksekseni sanon, että olen aivan viime aikoja lukuunottamatta noudattanut kulloisenkin ajan metsänhoito-ohjeita. Lahopuun tuotantoni on rajoittunut pelkästään raivaustähteisiin, hakkuutähteisiin ja kantoihin. 90-luvun alkupuolelta lähtien lisäksi myös jättöpuihin ja rantojen suojavyöhykkeisiin. Mikä olisi tilanne metsissäni ja minulla itselläni nyt, jos olisin 45 vuotta sitten ymmärtänyt lahopuun merkityksen?

  • Gla

    Minä en halua viedä keneltäkään mielipiteen vapautta, mutta perusteluita mielipiteille kaipaan. Siksi en ihan ymmärrä kommenttiasi mielipiteen vapaudesta tai jyrkästä kannasta. Mutta kun itse näkee asiat eri tavoin kuin muut ja ilmeisesti tässä asiassa kommenttini ovat olleet erilaisia kuin yleensä, jokin syy siihen varmaan on olemassa. Kenties se, että kun välillä mielipiteesi poikkeaa asiaa tutkineiden mielipiteestä ja välillä samasta asiasta puhuttaessa päinvastoin, saa tivaamaan asiaa, joka varmaan tuntuu jyrkkyydeltä.

    Sinun ei tietenkään tarvitse mielipiteitäsi ulkoistaa kenellekään, mutta minun mielestäni hyvässä mielipiteessä on taustalla perustelut. Asiantuntijoiden hankkima tieto on siinä hyödyllinen työkalu, tarjoaahan se paljon sellaista, minkä selvittämiseen yksilöllä ei ole mahdollisuutta. Tällöin vähenee myös riski rakastua omaan mielipiteeseen ja kun uutta, parempaa tietoa on tarjolla, mielipidettä on helppo vaihtaa.

    Viimeisimmän kommenttisi perusteella minua jäi vaivaamaan se, miksi toisessa ketjussa sanoit, ettei lahopuulla ole yhteyttä luonnon hyvinvointiin ja nyt esitit päinvastaisen mielipiteen.

    reservuaari-indeksi

    EDIT: viesti poistettu

    tamperelainen

    Reva – kollien  höpinät alkaa mennä kaikkien mauttomuuksien alapuolelle.Tehkää nyt joku vartti töitäkin siellä valtiollisessa suojatyöpaikassa.Joudun vielä maksamaan teidänkaltaisten työllistämisestä.

    Kirjoittamisähkyyn monet ovat saaneet helpotusta ,kun sepustavat mielikuvitustarinanasa lukittuun pöytälaatikkoon.

     

    Visakallo

    Gla: ”Minun mielestäni hyvässä mielipiteessä on taustalla perustelut. Asiantuntijoiden hankkima tieto on siinä hyödyllinen työkalu, tarjoaahan se paljon sellaista, minkä selvittämiseen yksilöllä ei ole mahdollisuutta. ”

    Menikä Gla:lta ohi, vai etkö arvosta kolmen sukupolven aikana tehtyä järjestelmällistä metsänhoitoa ja siitä dokumentoitua tietoa? Kuten kerroin, en edusta täällä pelkästään lyhyttä 45 vuoden hoitojaksoani.

    Kuten Gla huomaat, pieni sanojen epätarkkuus herättää aina keskustelijat. Se on hyvä asia.  Atlantin takana eräs iso heppu pyörittää samalla keinolla koko maailman tiedotusvälineitä, ja isommat asiat jäävät silloin niiltä monesti huomaamatta.

    Visakallo

    EDIT: viesti poistettu

    Gla

    Mitä Visakallo dokumentointisi kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja mihin tietoa vertaat?

    Entä kumpi käsityksesi lahopuun merkityksestä oli epätarkka?

    Visakallo

    Koetetaan nyt Gla jo saada päätös tälle asialle.

    Minä en kiellä sitä, etteikö lahopuu lisäisi luonnon monimuotoisuutta, eikä minulla siitä ole vertailutietoa. Pahoittelen taannoista väärää sanamuotoani tältä osin.

    Sen sijaan pysyn kannnassani, ettei puunkasvulla ja metsän terveydellä ole yhteyttä lahopuun kanssa. Siitä minulla on dokumentit kolmen sukupolven ajalta, ja lisäksi vielä se edelleen terve ja hyväkasvuinen metsäkin.

    Kuitupuunkasvattaja

    Minä väitän, että puunkasvulla ja maaperässä tai aivan maakosketuksessa olevalla lahopuulla on yhteys. Jos maaperän olosuhteet saadaan sellaisiksi, että maassa oleva puu lahoaa nopeasati, niin myös puu kasvaa vikkelästi.

    Eli huolehditaan maan vesitalous kuntoon, parannetaan  lämpötaloutta (esim. muokkauksella), huolehditaan ravinnetalous kuntoon ja tehdään se maaperän pieneliötoiminnan olosuhteet niin otollisiksi, että puu lahoaa mahdollisimman nopeasti. Tämän seurauksena puu kasvaa kaikkein parhaiten.

    Samalla kun lahopuu häviää maaperästä nopeimmin myös puu kasvaa nopeimmin. Silti lahopuuta näyttää jäävän metsiin koko ajan isoja määriä.

    A.Jalkanen

    Ihan hypoteettisesti, kun en tiedä asiaa tutkitun, oisi ajatella että jos metsäalueella on pitkään ollut puutetta lahopuusta, hajottava lajisto on voinut näivettyä ja kestää aikansa ennen kuin palaa terveelle tasolle. Siksi näemme nyt suuria määriä lahopuuta.

    Gla

    Visakallo: ”Sen sijaan pysyn kannnassani, ettei puunkasvulla ja metsän terveydellä ole yhteyttä lahopuun kanssa.”

    Kuten totesin, kasvu voi olla hyvää monokulttuurissakin. Riskit vain kasvaa, kun vastustuskyky ei ole erityisen hyvä. Sen sijaan terveyden voi ymmärtää monella tavalla. Mielestäni monimuotoisuus on osa terveyttä. Talousmetsässä tärkeintä tietysti on, ettei puut lahoa tai sairastu muulla tavalla. Jos tällaisia ilmiöitä ei ole, voi metsää pitää terveenä. Itse en silti pidä kaventunutta monimuotoisuutta terveenä. Toki taas voidaan alkaa pilkuttaa siitä, mikä on riittävän terve, kun asiaa ei voi yksiselitteisesti määritellä tai mitata. Sikäli tilanne on aika kiitollinen, kun hoidetun talousmetsän luontoarvoja on usein helppo parantaa ilman, että tästä aiheutuu haitta metsätaloudelle. Sormia napsautamalla ei silti mitään tapahdu, aikaa muutokset vie.

    Hankala asia siis näin keskustelun kannalta, kun jokainen voi olla oikeassa tai ainakaan kukaan ei pysty osoittamaan toisen olevan väärässä.

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 79)