Keskustelut Metsänhoito Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)
  • Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

    Olen 45 vuodessa kasvattanut ja myynyt 50.000 mottia puita. Kysynkin nyt asiantuntijoilta, paljonko olen tässä ajassa hävinnyt metsän tuotossa, metsän terveydessä ja monimuotoisuudessa? Olen todennäköisesti aiheuttanut metsäluonnolle ja sen lajistolle vahinkoa. Puolustuksekseni sanon, että olen aivan viime aikoja lukuunottamatta noudattanut kulloisenkin ajan metsänhoito-ohjeita. Lahopuun tuotantoni on rajoittunut pelkästään raivaustähteisiin, hakkuutähteisiin ja kantoihin. 90-luvun alkupuolelta lähtien lisäksi myös jättöpuihin ja rantojen suojavyöhykkeisiin. Mikä olisi tilanne metsissäni ja minulla itselläni nyt, jos olisin 45 vuotta sitten ymmärtänyt lahopuun merkityksen?

  • Timppa

    ”Yhtä kaikki, erimielisyyttä tällä hetkellä lienee vain siitä, mitä merkitystä lahopuulla on. Se, että etelässä, jossa paine suojeltavan pinta-alan kasvattamiselle on suurin, lahopuun määrä on kasvussa, on meidän kannalta vain hyvä asia. Sillä saa vedettyä mattoa tarvittaessa levottomia puhuvan luontoväen jalkojen alta, oli sitten itse mitä mieltä tahansa lahopuun merkityksestä.”

    Nyt olen Gla:n kanssa samaa mieltä edellä kirjoitetusta.  Luullakseni lahopuulla ei ole merkitystä, jos niitä esiintyy yksittäin, suuntaan tai toiseen.   Jos niitä on runsaasti kuten lukijoiden kuvassa oleva esimerkkini kertoo, niin silloin metsän kasvu on luonnollisestikin vähäisempää kuin jos lahopuita ei olisi syntynyt.

    MaalaisSeppo

    Mitenkähän tämä lahopuu on oikein määritelty. Tarkoittaako kuolleen puuston määrää. Ellei, niin olisi syytä esittää kuolleen puuston määrä, josta lahoa on xx m3.

    Myös elävässä puustossa on usein sydänpuussa lahoa. Ei taida olla mukana laskelmissa.

    reservuaari-indeksi

    Mukava huomata että lahopuun merkitys metsäaluonnolle on laajalti tunnistettu ja tunnustettu tässäkin viestiketjussa!

    Havaittu tilanne myötäilee puuntuotajien suhtautumisesta lahopuuhun tehtyjä tutkimuksia (mm. Juutilainen, Rämö ym., 2014, Edita), missä luonnon monimuotoisuutta lahopuineen metsänomistajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 94% metsänomistajista. Tuota 6%:a (suhtautuminen vähän epäileväistä tai vain vähän myönteistä) ko. tutkimuksessa selitettiin mm. korkealla iällä, muutamalla puoluekannatusbarometrillä (ns. foliohattumaalaisliittolaisuus) tai yleisellä kyvyttömyydellä asioiden hahmottamiseen.

    Myönteistä huomata että ML:n keskustelupalstalla asia koetaan tärkeänä ja sen myönteisten vaikutusten lisäämiseen tähtäävät toimet mielekkäinä.

    Kuten keskustelusta on käynyt ilmi, vain muutamassa kohteessa lahopuun määrän lisääminen on hankalaa tai sen metsälle aiheuttama terveysvaikutus ja sitä kautta puun kasvun lisääntyminen jää vähäiseksi tai melko vähäiseksi. Suurimmassa osassa metsäkuvioita, kuten keskustelijatkin tutkijoiden tavoin ovat ansiokkasti todenneet, lahopuun lisääminen hyväksyttyyn rajaan asti ymmärretään oleellisena osana torjuttaessa lajien vähenemistä. Edelleen, on hyvä että tuota lajien mahdollisimman  suurta määrää pidetään laajalti itseisravona sinänsä, semminkin kun asian kuntoon saattamisen ei ole todettu aiheuttavan toimijoille taloudellisisten resurssien vähenemistä. (Useimmiten päinvastoin.)

    Tutkimuksissa (mm. Kemppainen, Huttunen, 2011, SMT julkaisusarja) eri puoluekannan suhdetta laajemmin metsäluonnon monipuolisuuteen nimenomaan talousmetsien tyyppisesti metsiään hoitavien metsänomistajien keskuudessa, on havaittu että laajempi ja syvempi käsitys asiasta löytyy Kokoomuslaisilta (68% haastatelluista), Vihreiltä (56% haastatelluista), Vasemmistopuolueita äänestäviltä yhteensä 22%. Agraaripuolueet (Kepu, Perust, Sin) yhteensä 4% vastanneista.

    ystävällisesti data-analytiikka -Reva (ihan HKI:n yliopiston kirjaston naapurista)

    Puuki

    Sitä ei oikein ymmärrä miksi jotkut Reva:n sivupersoonista kuulostaa vastustavan kiihkeästi kotimaista maataloutta ?  Jos se loppuu niin tyhmempikin ”eitutkija” käsittää, että pitkityksessä ruoan hinta nousee entistä enemmän , laatu heikkenee ja ruoan jalostaminenkin vähenee. Nyt on ollut jo 2-3 katovuotta ja  kuivuus esim. Ruotsissa ja Englannissa on vähentänyt jo aika paljon viljelykasvien ja karjatalouden tuotantoa.    Maataloustuki on tietysti se ”punainenvaate” mutta tuettua toimintaa on joka alalla eikä tutkijatkaan tms. ole vailla yhteiskunnan myöntämiä tukia olleet. Metla ja sen jälkeen tullut Luke ainakin taitaa pyörittää toimintaansa ihan verovaroilla.

    Visakallo

    Revaa käy hieman sääliksi. Aivoja tällä kyllä olisi niin että päänkuorta pakottaa, mutta meidän palstalaisten kelvottoman huonon ymmärtämisen tason takia tämä joutuu sovittamaan juttunsa aina alimpien yhteisten nimittäjien mukaan. Tässä Reva on joutunut negatiivisen kierteen uhriksi. Minun arvioni on, että reva pystyy enää täällä käyttämään korkeintaan 2-5 % älylapasiteetistaan. Reva on erikostunut meidän palstarahvaan luokitteluun mm. puoluekannan mukaan. Mikä mahtaa olla Revan oma viiteryhmä? Reva itse vetää tunnetusti hyvin tiukkaa linjaa, ja pitää viimeiseen asti kiinni intimiteetistään jopa niin paljon, että tämän mittaamaton viisaus on tämänkin takia jäämässä vain omaan tietoon.

    Gla

    MaalaisSeppo: ”Mitenkähän tämä lahopuu on oikein määritelty. Tarkoittaako kuolleen puuston määrää.”

    Tarkoittaa kuolleen puun määrää monella tavalla eriteltynä. Katso linkistä s. 106-110:

    http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi11-maasto-ohje09-2p.pdf

    ”Myös elävässä puustossa on usein sydänpuussa lahoa. Ei taida olla mukana laskelmissa.”

    Tuskin. Sitähän ei voi luotettavasti selvittää kuin kairauksin. Kaikkien koealojen puiden kairaus olisi kohtuuton työ ja saattaisipa siinä tulla jo vahinkoakin puustolle.

    MaalaisSeppo

    Kyllä tikankoloja näkee elävissäkin puissa. Kairaamattakin on selvää, että lahoa on sisällä. Myös järeissä haavoissa on usein lahoa.

    Otantatutkimuksellahan elävän puuston keskimääräinen laho selviää. Näin voitaisiin jollakin korjaustermillä ottaa sekin huomioon.

     

    Gla

    Koitetaan nostaa keskustelun tasoa. Ellei muun takia, niin sitten auttaaksemme Revan henkisen tilan kohenemista.

    Mistä asioista olet Visakallo eri mieltä tämän julkaisun kanssa, kun puhutaan lahopuun merkityksestä metsän hyvinvoinnille?

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf

    Visakallo

    Ei minulla ole erimielisyyttä lahopuun tarpeellisuudesta monille lajeille ja metsäluonnon monimuotoisuudelle. Suomessa on eniten Euroopassa suojeltuja metsiä. En siten näe erityistä tarvetta lisätä talousmetsissä lahopuuta. Nykyiset jättöpuut ja erilaiset suojakaistat riittävät tähän tarpeeseen erittäin hyvin. Jos joku haluaa metsäänsä enemmän lahopuita, ei se minulle kuulu. Oma mielipiteeni pysyy samana kuin tähänkin asti, eli lahopuilla ei ole tekemistä puuntuotannon kanssa. Miksi Gla otat näissä asioista niin jyrkän kannan toisten mielipiteistä? Suomi on allekirjoittanut YK:n ja EU:n ihmisoikeusasiakirjat. Niiden sisältöön kuuluvat mm. mielipiteenvapaus.

    Visakallo

    Jatkan vielä tuohon edelliseen, ettei minulla toistaiseksi ole mitään tarvetta ja halua ulkoistaa mielipiteideni muodostamista. Se aika saattaa kyllä tulla siinä vaiheessa, kun ja jos olen hoitokodin asukkina.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)