Keskustelut Metsänhoito Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 79)
  • Lahopuun merkitys metsän kasvulle ja terveydelle

    Olen 45 vuodessa kasvattanut ja myynyt 50.000 mottia puita. Kysynkin nyt asiantuntijoilta, paljonko olen tässä ajassa hävinnyt metsän tuotossa, metsän terveydessä ja monimuotoisuudessa? Olen todennäköisesti aiheuttanut metsäluonnolle ja sen lajistolle vahinkoa. Puolustuksekseni sanon, että olen aivan viime aikoja lukuunottamatta noudattanut kulloisenkin ajan metsänhoito-ohjeita. Lahopuun tuotantoni on rajoittunut pelkästään raivaustähteisiin, hakkuutähteisiin ja kantoihin. 90-luvun alkupuolelta lähtien lisäksi myös jättöpuihin ja rantojen suojavyöhykkeisiin. Mikä olisi tilanne metsissäni ja minulla itselläni nyt, jos olisin 45 vuotta sitten ymmärtänyt lahopuun merkityksen?

  • Gla

    Puuki: ”Kuivien pystypuiden osoite on aiemmin ollut usein polttopuuksi, kuten on monessa kohtaa ollut aiemminkin puhetta. Joten osin siitä syystä lahopuuta on jäänyt hyvin tod.näk. vähemmän metsiin kuin nykyään jää. Kuivien puiden määristä ei saa suoraan selville menneiden vuosikymmenten lahopuun määriä.”

    Ei saakaan, se jossain VMI-selosteessakin todettiin ja kattavampi tieto on vasta lyhyemmältä ajalta. VMI-tiedoissa on kuitenkin yli kymmensenttisen kuolleen puun määrä esitetty kohtalaisen pitkältä ajanjaksolta ja sitä tietoa emme kai voi kiistää. Vaikka puuta on siis kerätty,  kuivaakin puuta on metsissä ennen sotia ollut lähes yhtä paljon kuin nykyään, vaikka puuston määrä kokonaisuutena on ollut huomattavasti pienempi. En siis rakentaisi minkäänlaisia päättelyketjuja asiasta menneiden aikojen polttopuutarpeen varaan. Ei, vaikka Timpalla olisikin tiedossa puhtaaksi nuoltu tila jossain päin Suomea.

     

    Timppa

    Gla.  En minä kylläkään vetoaisi tuohon VMI-kuivaspuumäärään, koska siitä puuttuu tieto millä tavoin ne ovat jakaantuneet metsiin.  Tuskinpa meidän metsät ovat olleet ainoat, joista kaikki kuivaset on kerätty.

     

    Gla

    Timppa: ””Näyttö” on ainakin toistaiseksi yhtä luotettavaa, kuin Raamattun perustuva maailmankuva Galilein aikaan.”

    Paljonko olet näyttöaineistoa lukenut, kun tuollaisen mielipiteen osaat muodostaa?

    ”Olen tuolla edellä esittänyt yhden näkemyksen siitä miksi lahopuiden määrää kannattaa minimoida.  Ne ovat nimittäin hiilidioksididilähteitä toisin kuin kasvavat jättöpuut.”

    Toki ne hiilidioksidilähteitä ovat. Poikkeaako se esim. puun energiakäytöstä ja mikä on kohtuullisen lahopuumäärän vaikutus co2-päästöihin eli onko asialla mitään merkitystä, kun tarkastellaan lahopuun kaikkia vaikutuksia, sitäkin kannattaa miettiä.

     

    Puuki

    Kyllä se kuivien ja tuulenkaatojen keräily oli ennen ihan yleistä touhua. Varsinkin silloin kun suurin osa metsänomistajista asui lähempänä metsiään kuin nykyään. Polttopuutakin käytettiin enemmän kuin nykyään tilojen omiin tarpeisiin.

    Lahopuun määristä ei siis ole, vaikka muuta on esitettykin (GLA), tarkempaa tietoa kuin vasta 90-luvulta lähtien.

    Planter

    En oikein päässyt selville, onko nyt jossain vaadittu, että talousmetsissä pitäisi olla lahopuuta enemmän kuin suojelualueilla, eli 20m3/ ha?

    Ainakin etelässä lahopuu tuntuu lisääntyvän riittävästi ilman mitään tarkoituksellista lisäystä, koska se sukupolvi väistyy, joka on keräillyt yksittäiset tuulenkaadot pois. Täällä lounaisessa Suomessa jäi esim. Tapani-myrskyn jälkeen lahopuuksi noin  miljoona kuutiometriä.

    Gla

    Planter: ”En oikein päässyt selville, onko nyt jossain vaadittu, että talousmetsissä pitäisi olla lahopuuta enemmän kuin suojelualueilla, eli 20m3/ ha?”

    Minulla ei ole tiedossa, että mikään vakavasti otettava taho missään vakavasti otettavassa yhteydessä olisi esittänyt, että lahopuuta pitäisi olla tuollaisia määriä. 20 m3 tulee siitä, että joissain yhteyksissä asiantuntijat ovat pitäneet sitä rajana, jonka alapuolella uhanalaisten lahopuuriippuvaisten eliöiden määrä alkaa selvästi vähentyä. Lahopuun kasvattaminen yli 20 kuution ei enää vaikuta niin paljon.

    Useassa paikassa kannustetaan lisäämään lahopuun määrää ja kun terve järki pidetään mukana (ei aiheuteta kirjanpainajaepidemiaa tms.), suositus on mielestäni hyvä silloin, kun alueella ei lahopuuta juurikaan ole. Yhtä hyvä kuin huomioida raivauksissa sekapuustot ja tiheiköt tai vesiensuojelun suojakaistat tai päätehakkuun jättöpuut.

    ”Ainakin etelässä lahopuu tuntuu lisääntyvän riittävästi ilman mitään tarkoituksellista lisäystä, koska se sukupolvi väistyy, joka on keräillyt yksittäiset tuulenkaadot pois. Täällä lounaisessa Suomessa jäi esim. Tapani-myrskyn jälkeen lahopuuksi noin  miljoona kuutiometriä.”

    Tuulenkaatojen määrä näyttää lisääntyvän, joten se varmaan pääosin selittää etelän luvut. Tilanne kehittyy siis tältä osin hyvään suuntaan, vaikka metsän talouskäytön kannalta tuulenkaatoja ei tarvittaisikaan.

    Lapissa suunta on aleneva ja kokonaisuus käytännössä paikallaan, aavistuksen laskeva, jos lyhyen aikavälin tilastosta jotain trendiä yrittää havaita.

    Puukin kommenttiin tarkennus, että lahopuun määristä en käsittääkseni ole vmi-tietoja tarkempaa esittänyt. Useampaan kertaan olen oikaissut tai tarkentanut jonkun väitettä lahopuumäärän vähenemisestä.

    Yhtä kaikki, erimielisyyttä tällä hetkellä lienee vain siitä, mitä merkitystä lahopuulla on. Se, että etelässä, jossa paine suojeltavan pinta-alan kasvattamiselle on suurin, lahopuun määrä on kasvussa, on meidän kannalta vain hyvä asia. Sillä saa vedettyä mattoa tarvittaessa levottomia puhuvan luontoväen jalkojen alta, oli sitten itse mitä mieltä tahansa lahopuun merkityksestä. Kuten ainakin neljään kertaan olen todennut, noissa lahopuun vähenemiskommenteissa verrataan yleensä talousmetsää luontaiseen. Tottahan metsätalous lahopuun määrää vähentää. Vertailukohta on silti järjetön, koska metsätaloudesta luopuminen ei ole vaihtoehto, eikä talousmetsää millään keinolla saa luontaisen kaltaiseksi. Ei edes tai ainakaan harsimalla metsiä.

    Puuki

    GLA:VMI-käppyrä kertoo myös, että yli 10-senttistä lahopuuta on sadan vuoden jakson alkupuoliskolla ollut lähes yhtä paljon kuin nyt eli tuollaista lahopuuvapaata jaksoa ei meillä ole ollut.

     

    Tuota 20 m³/ha lahopuutarvetta on esittänyt joku hutkija/tutkija/tjms. en vain muista missä .

     

    Gla

    Seuraavassa, sinulle osoittamassani viestissäni tuon lahopuukommentin tarkensin. Ja jos metsässä on yli 10 senttistä kuollutta puuta, eiköhän se aika pian ole myös lahoa. Ja kun tuollaista tavaraa on ollut, lahopuuvapaata sadan vuoden jaksoa ei ole ollut. Onhan metsissä muutakin tavaraa kuin tuon määritelmän mukaista puuta.

     

    Puuki

    Joo, ei käydä uudestaan samaa läpi joka  jo yhden kerran on käyty.

    mehtäukko

    Hutkija oli Kunttu.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 79)